MASKU, PÖYTYÄ. Elisenvaaran yläasteen käynyt pöytyäläislähtöinen Petteri Palviainen kertoo vaihtoehtojen olleen vähissä, kun yhdeksännellä luokalla piti alkaa pohtia, mikä hänestä tulee isona. Nykyisin Maskussa asuva Palviainen halusi ehdottomasti ulkotöihin ja mahdollisimman paljon luonnon helmaan. Varteenotettavia vaihtoehtoja oli joko metsurin tai kartoittajan työ, joista hän valitsi isänsä ja opon kannustamana kartoittajan tutkinnon.
–Sillä tiellä ollaan. Tosin luonnon helmaan pääsee nykyään enää vapaa-aikana, nykyinen työnkuva painottuu hyvin paljon tietokoneen ääressä olemiseen.
Palviainen kuitenkin viihtyy työssään, jossa hän on alansa aallonharjalla ja joka vie häntä ympäri maailmaa.
–Suomi on digitaalisessa infrarakentamisessa maailman johtava maa yhdessä Norjan kanssa ja tätä kautta myös oma työnkuvani on siirtynyt viime vuosina kansainväliseen toimintaan, Palviainen sanoo ja uskoo, että matkustaminen tulee säilymään osana työnkuvaa, vaikka korona onkin muuttanut työskentelytapoja.
Käydyt koulut ja kurssit: Kartoittajan tutkinto (Turun ammatti-instituutti), oppisopimustyyppinen infra-alan täydennyskoulutus (Tampereen ammattikorkeakoulu).
Aiemmat työpaikat: Raision kaupunki, PMT-Mittaus Oy, Tielaitos/Destia ja norjalainen MIKA AS.
Nykyinen työpaikka ja ammattinimike: Novatron Oy, kehitysjohtaja.
Työhön sisältyy: Toimin infrarakennusalalla asiantuntijaroolissa eli olen tekemisissä maanteiden, rautateiden tai vaikkapa uusien asuntoalueiden katujen rakennusprojekteissa. Työhöni sisältyy paljon eri asiakas- ja sidosryhmien kanssa toimimista ja alan kehittämistä.
Infrarakentaminen on nykyään hyvinkin digitaalista, lähes kaikki rakentamiseen tarvittava tieto on 3-ulotteisesta ja eri ohjelmistoja sekä pilvialustoja hyödynnetään kaikessa tekemisessä. Koko ala on digitalisoitunut vauhdilla ja välillä tuntuu, kuin olisi jossain pelimaailmassa mukana.
Teen myös paljon alan kehityksen eteen, mikä tarkoittaa standardointityötä sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Lisäksi olen mukana eri tutkimushankkeissa sekä yliopistojen että tutkimuskeskusten kanssa sekä luennoin alan tapahtumissa ja koulutan alan nykyisiä ja tulevia osaajia eri ammattikorkeakouluissa.
Omassa työssä parasta: Ehdottomasti asiakkaiden ja eri sidosryhmien kanssa toimiminen. Olen ollut suurimman osan uraani töissä erilaisissa rakennusprojekteissa ja laatinut 3-ulotteisia malleja yli 20 vuotta. Edelleen kun pääsen työmaalle, on kuin kotiin menisi. Olen päässyt näkemään lukemattomia työmaita kymmenissä eri maissa ja pystynyt oman osaamiseni kautta auttamaan hankalienkin ongelmien ratkaisemisessa, sekä viemään suomalaista digitaalista infrarakentamisen osaamista hyvinkin suurten maiden jättihankkeille. Tästä olen erityisen ylpeä, koska meillä Suomessa on sellaista osaamista, jota ei löydy mistään muualta maailmasta.
Toiveet ja tavoitteet työuran jatkon suhteen? En ole koskaan ajatellut työtäni urapolkuna, olen vain tarttunut uusiin mahdollisuuksiin avoimin mielin ja ollut kiinnostunut kaikesta uudesta teknologiasta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Toivon, että suomalainen digitaalisen infrarakentamisen osaaminen voisi olla ihan oikea vientituote ulkomaille ja pystyisin olemaan siinä itse myös mukana.
Koulussa tai elämän varrella opittu asia, josta on ollut eniten hyötyä työelämässä: Tietynlainen nöyryys opettaa aina, mutta on hyvä olla myös kunnianhimoa ja luottamusta omaan tekemiseen ja osaamiseen. Kaikesta uudesta kannattaa ja pitää olla kiinnostunut, koska kehityksen kärjessä toimiessa erilaiset työmahdollisuudet ovat huomattavasti laajemmat kuin nykytilanteeseen tyytyvillä.
Vinkki opiskelupaikkaa hakeville: Omalla alallani nuorilla on erittäin hyvät lähtökohdat todella hyvän uran luomiseen, koska digitaalisuus, uusien ohjelmistojen ja teknologioiden oppiminen on tullut nykynuorille jo ”äidinmaidosta”. Infrarakentamisen työskentely perustuu digitaalisiin työkaluihin ja kaikenlaiset mobiilisovellukset ovat laajasti käytössä, tämähän on hyvin tuttua nuorille. Elämme digitalisaatiomurrosta, mikä tarkoittaa että monet vanhat ja nykyiset toimintamallit tulevat muuttumaan entisestä eli kannattaa haastaa vanhoja, pinttyneitä ja jo osin vanhentuneitakin toimintatapoja.
Mitä minusta tuli isona -juttusarjassa Auranmaan Viikkolehti haastattelee yhteishaun innoittamana auranmaalaisia tai Auranmaalta lähtöisin olevia heidän työurastaan ja koulutustaustastaan. Yhteishaku on käynnissä 22.2.–22.3.2022.