KOSKI. Kosken urheilukentän kupeessa sivakoitiin viikonloppuna, kun Kosken Kaiku järjesti suosituksi muodostuneen hiihtokurssin. Lauantaina tarvottiin suomalaiskansallista perinteistä tyyliä ja sunnuntaina vaihdettiin vapaalle.
–Jotenkin se perinteinen tyyli on vaan suomalaisten perinne ja siinä suomalaiset ovat perinteisesti ollut vahvoja. Syitä siihen ei uskalla varmaksi luetella, mutta ehkä pelto- ja metsäladut ovat houkutelleet luonnon lähellä asuneita suomalaisia juuri siihen tyyliin, pohdiskeli hiihtokurssin vetäjä Teuvo Munkki yhdessä Kosken Kaiun puuhanaisen Pirjo Sarapikin kanssa.
Kouluissakin opitaan yleensä ensin perinteinen hiihtotyyli.
Hiihtoinfra on Suomessa tosin muuttunut ja vapaan tyylin harrastaminen tampatuilla latupohjilla on nykyään helpompaa.
–Kyllä nuori hiihtäjäpolvi hiihtää jo paremmin vapaata kuin perinteistä. Näkeehän sen hiihtomaajoukkueestakin. Johanna Matintalo on ehkä poikkeus säännössä, sillä hänellä on juoksutaustaa. Perinteinen hiihtotyylihän on hyvin samankaltainen ponnistukseltaan kuin kävely tai hölköttely, Munkki kuvaili.
Vapaan hiihtotyylin yhteyttä hokkareilla luistelemiseen Munkki ei allekirjoita.
–Kyllä tytöillä on perinteisesti parempi tasapaino ja he oppivat vapaan tyylin helpommin, vaikka eivät jäällä luistelekaan hokkareilla, vaan lykkimällä kuin perinteisessä hiihdossa. Joskus on ollut pariskuntia hiihtokurssilla ja siinä on monella ukolla alkanut vähän kiehua, kun rouva onkin napannut hiihtotyylin alkeet napsakammin haltuunsa, Munkki naurahti.
Nyrkkeilyä ja koiran pissatusta
Hiihtokurssille oli vapaa pääsy eikä ilmoittautumisia tarvittu. Molempiin tyyleihin paikalle saapui ihmisiä sen verran, ettei sormilla pystynyt laskemaan.
–Tärkein asia vapaassa tyylissä on tasapaino ja se, että uskaltaa rohkeasti siirtää painon kokonaan toiselle sukselle, Munkki ohjeisti kurssilaisia, jotka nostelivat vuorotelleen suksijalkojaan kuin uroskoirat palopostilla.
Paikallaan suksien nosto vaatii oikeanlaista painonsiirtoa, jotta ei pyllähtäisi. Sitten samaa koitettiin vauhdin kanssa, ja vauhti helpotti jalan nostoa.
–Vapaa tyyli on kuin tanssisi keinuvaa valssia. Monet tanssijat ovat hyviä hiihtäjiä. Rytmi pitää tuntea ja liikkua sen mukaan, Munkki kuvaili ja kehotti kurssilaiset seuraavaan harjoitteeseen.
Suksien nosteluharjoitus tehtiin parin kanssa peräkkäin niin, että takana olevan kädet olivat edessä keinuvan hiihtäjän olkapäillä.
–Ajoitus ja rytmi on tärkeää. Homma sujuu, kun löytyy hyvä rytmi, Munkki houkutteli koittamaan harjoitetta.
Sen jälkeen pyrittiin korostamaan painonsiirtoa nyrkkeilemällä, sillä kun tiukka vasen koukku iski hieman ristiin, paino siirtyi oikealle sukselle.
Sauvat saatiin kyytiin mukaan vasta, kun painonsiirto oli saatu sen verran takaraivoon, ettei se ihan heti sieltä tippuisi. Wasbergeista ja Mogreneista puhuttiin ja kokeiltiinkin, mutta kuokka on se tyyli, jolla suomalainen perinteisesti vapaalla hiihtää.
–Kovemmassa vauhdissa ja tasaisella muut tyylit tuovat vapaan tyylin hiihtoon monipuolisuutta, Munkki kertoi ja antoi vielä pari vinkkiä innostuneille kurssilaisille.
Hiihtoliiton ykkös- ja kakkostason koulutuksiakin vetänyt Munkki sai poistua kotiinsa Säkylään kiitosten kanssa.
–Nyt opit pitäisi vaan aktiivisesti siirtää omaan hiihtoon, ettei ensi kaudella sitten taas olisi ihan alussa hiihtotyylinsä kanssa, Munkki naurahti.
Tuomas Honkasalo