Varhaiseläkkeelle siirtynyt räppäri Cheek, nykyisin ihan Jare vaan, on kertonut avoimesti sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hän on kuvannut tuntemuksiaan osuvasta biisissään Keinu: ”Hän, joka keinussa jumalten keinuu/Välillä taivaan ja helvetin heiluu/Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu.”
Kyseinen sanoitus kuvaa hyvin myös iltapäivälehdistön politiikan uutisointia.
Varsinkin näkyvimpien poliitikkojen kuten ministereiden ja puolueiden puheenjohtajien julkisuus noudattaa samaa kaavaa. Kun pelikentälle ilmestyy uusi tuore kasvo, seuraa kuherruskuukausi, jonka aikana ihminen ei osaa tehdä mitään väärää. Hypetys on kritiikitöntä. Tämän ovat kokeneet niin nykyinen pääministeri Sanna Marin kuin jo takariviin siirtynyt Juha Sipiläkin.
Kiinnostavuuden ylläpitämiseksi kelkan pitää kuitenkin jossain vaiheessa kääntyä. Seuraa vaihe, jossa hetki sitten messiaaksi julistettu pudotetaan jalustalta eikä hän osaakaan tehdä enää mitään oikein. Seuraa aamiaiskohua, bilekohua, älykellokohua, fanikuvakohua ja boomerkohua.
Pääministerin kohdalla kääntymää edesauttaa se, että pääministerillä on Suomessa niin tolkuttomasti valtaa ja tehtäviä, että sairastuminen niin sanottuun pääministeritautiin on yhtä todennäköistä kuin rokottamattoman sairastuminen koronaan.
Mielenkiintoista on sekin, että jossain vaiheessa keinu kääntyy takaisin. Näin kävi Krista Kiurun kohdalla. Kun kaikki ikävä oli jo sanottu, piti alkaa kehua.
Yhteistä molemmille vaiheille on se, että huomio keskittyy henkilöön, ei asioihin. Asiat tapahtuvat kuin varkain tai vahingossa henkilöjulkisuuden varjossa.
EU-huippukokouksesta uutisoidaan ennemminkin se, miten keski-ikäiset miesoletetut valtionpäämiehet syövät viehättävän naisoletetun pääministerin kädestä vaikka minkälaisia pähkinöitä. Hyvin vähälle huomiolle jää se, että puhdaspiirteinen pääministeri pistää nimensä paperiin, jolla EU ottaa satoja miljardeja yhteistä velkaa jo valmiiksi ylikuumentuneeseen talouteen, vaikka yhteistä velkaa ei pitäisi ottaa lainkaan.
Oletus on, että henkilöjulkisuus kiinnostaa enemmän kuin asiat. Julkisuuden ei silti pitäisi iltapäivälehdissäkään olla pelkkää henkilöjulkisuutta. Asioista pitäisi kirjoittaa nykyistä enemmän. Ehkä johtavat poliitikotkaan eivät silloin väsähtäisi taakkansa alle niin nopeasti ja asioiden hoidosta tulisi pitkäjänteisempää.
päätoimittaja
Asko Virtanen
asko.virtanen@avl.fi