Uusi tieliikennelaki tuli voimaan vuosi sitten kesäkuussa. Eräs sen muutoksista on, että päätös talvirenkaiden käytöstä jää autoilijalle itselleen. Lain mukaan talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää. Viime kädessä tulkinnan tekee poliisi, mutta onnettomuustilanteessa myös vakuutusyhtiö on kiinnostunut siitä, millaiset renkaat autossa on ollut.
Uudistuksessa on paljon hyvää, sillä varsinkin eteläisemmässä Suomessa talvet saattavat olla hyvinkin leutoja. Jos autolle on vain satunnaista tarvetta eikä varsinkaan aamulla tarvitse lähteä liikenteeseen, voi kesärenkailla pärjätä pitkälle.
Mikäli uudistuksella pystytään vaikuttamaan siihen, että nastarenkailla ajetaan vähemmän kesäkeleillä, siitä on paljon etua. Nastarenkaat kuluttavat teitä huomattavasti kesärenkaita enemmän ja polttoaineen kulutuskin nousee. Nastarengas on myös kesärengasta kalliimpi, mutta vesisateessa turvattomampi kuin kesärengas.
Ongelma tietysti on, että vaikka talvet ovat leudompia kuin ennen, keliolosuhteet vaihtelevat paljon ja vuorokaudenajalla on suuri merkitys. Vaikka iltapäivällä töistä lähtiessä kesärengas olisi sopiva, aamulla on usein nastarengas tarpeen. Uudistus ei ole ongelmaton, mutta perusajatus siitä, että järjenkäyttö on sallittua, on kannatettava. Aina se ei liikenteessäkään ole helppoa. Esimerkiksi Saksassa on herätty keskustelemaan siitä, miten ympäristöystävällistä on, että entistä useampi auto kulkee sähköllä, mutta ei suinkaan päästöttömästi, jos ja kun sähkö tuotetaan hiilivoimalla.