Verotietojensa salaamista on tänä vuonna pyytänyt Suomessa yli 2 350 henkilöä. Määrä ilmenee verottajan medialle luovuttamasta nimilistasta. Listalla on useita nimiä myös Varsinais-Suomesta.
Helsingin hallinto-oikeus päätti keväällä, että verotietojensa luovuttamista medialle vastustaneiden henkilöllisyys ei ole salassa pidettävä tieto. Päätöksen takia Verohallinto luovutti nimilistat nyt kysyttäessä median käyttöön.
Verottajalta voi jatkossakin pyytää nimensä poistamista suurituloisten listalta, mutta asiaa pyytäneiden lista on julkinen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että medialla on mahdollisuus kysyä erikseen tietojensa luovuttamista vastustaneiden verotietoja.
Viime vuonna Verohallinto sai noin 4 600 ihmiseltä pyynnön, ettei heidän vuoden 2019 verotietoja luovutettaisi tiedotusvälineille. Hallinto-oikeuden päätös lienee vaikuttanut ainakin siihen, että tietojensa luovuttamiskieltoa on pyytänyt aikaisempaa harvempi.
VIIME VUODEN verotiedot julkaistaan keskiviikkona 10. marraskuuta. Auranmaan Viikkolehti julkaisee silloin maakunnan verokärjen heti aamulla verkossa.
Verkkoon tulee myös verokone, josta maakunnan ja maan suurituloisempien tulotietoja voi selata tai hakea nimen perusteella.
VEROHALLINTO muistuttaa, että keskiviikkona julkistettavat tuloverotuksen julkiset verotiedot eivät kerro kaikkea henkilöiden todellisista tuloista. Vuoden 2019 julkisissa verotiedoissa näkyi 81 prosenttia ansiotuloista, sillä esimerkiksi verovapaat etuudet ja verovähennykset eivät käy tiedoista ilmi. Eniten tienaavien henkilöiden kohdalla kyse voi olla sadoista tuhansista euroista.
– Esimerkiksi alle 20 000 euroa tienaavien ansiotuloista julkiset verotiedot kattoivat noin 60 prosenttia kokonaistuloista 2019. Eniten tienaavien tuloluokissa puolestaan julkisista verotiedoista voi puuttua satoja tuhansia euroja henkilön kokonaistuloista, tuoteomistaja Aki Savolainen kertoo Verohallinnon tiedotteessa.
Yksityishenkilöt vähensivät tulonhankkimismenoja vuonna 2019 yhteensä 4,7 miljardia euroa. Suurin osa vähennyksistä kohdistui palkkatuloihin.
– Esimerkiksi 50–54 999 euroa vuodessa tienaavat saavat valtionvarotuksessa keskimäärin useiden tuhansien eurojen vähennykset, Savolainen kertoo.
Julkisissa verotiedoissa pääomatuloista näkyi 74 prosenttia, eli 9,9 miljardia euroa. Pääomatuloja kertyi kokonaisuudessaan vuonna 2019 noin 13,3 miljardia euroa.
Erityisesti alle tuhannen euron veronalaisissa pääomatuloissa on suhteessa paljon tuloa, joka ei näy julkisissa verotiedoissa. Tällä listalla on paljon henkilöitä, joille kertyy pieniä osinkoja listaamattomista yhtiöistä.
Suhteellisesti eniten pääomatuloja taas näkyy yli miljoonan tienanneilla. Heillä pääomatulot muodostuvat pääasiassa luovutusvoitoista, kertoo Verohallinto.
Näkeekö verotiedoista paljonko työkaverille on maksettu palkkaa?
– Ei, koska maksettu palkka ei ole julkinen tieto. Jos työkaveri saa vain palkkatuloa, julkiset verotiedot kertovat kuitenkin varsin hyvin palkan tason erityisesti suurissa tuloissa. Palkkatulo näkyy verotiedoissa nimellä verotettava ansiotulo. Verotettava ansiotulo ei ole kuitenkaan sama kuin bruttopalkka, kertoo johtava verojuristi Päivi Kaari Veronmaksajain keskusliiton tiedotteessa.
– Verotettava ansiotulo, joka on julkinen tieto, saadaan kun palkasta vähennetään pakolliset vakuutusmaksut, tulonhankkimiskulut kuten matkakulut sekä muut tulosta tehtävät vähennykset, kuten esimerkiksi työhuonekulut. Palkasta perityt pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut olivat vuonna 2020 yhteensä 8,40–9,90 prosenttia palkan määrästä. Kun siihen lisätään vähennyskelpoinen päivärahamaksu, niin vähennettävät maksut ovat yhteensä noin 10 prosenttia bruttopalkasta. Eli jos julkisissa verotiedoissa näkyvä verotettava ansiotulo on 140 000 euroa, niin bruttopalkan on oltava silloin noin 156 000 euroa, jos muita tulosta tehtäviä vähennyksiä ei ole edellä mainittujen maksujen ja 750 euron tulonhankkimisvähennyksen lisäksi. Oletuksena on, että palkasta menee normaalit vakuutusmaksut. Näin ei aina ole, Kaari jatkaa.
VEROTIEDOT
Nämä eivät näy julkisissa verotiedoissa:
- Kodin ja työpaikan väliset matkakulut, etätöihin liittyvät vähennykset ja esimerkiksi työasuntovähennys.
- Verovapaat etuudet kuten lapsilisä ja toimeentulotuki.
- Pääomatulojen verovapaat osuudet, esimerkiksi listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verovapaa osuus.
- Erityisesti pääomatulojen kohdalla julkinen tieto ei välttämättä anna oikeaa kuvaa tulotasosta. Tulotieto voi jopa puuttua kokonaan, vaikka henkilöllä olisi todellisuudessa esimerkiksi luovutusvoittoja.
- Verotiedoissa ei näy tuloja, joita ei veroteta Suomessa, esimerkiksi urheilijan tulot voidaan verottaa ulkomailla.
Nämä tiedot näkyvät julkisissa verotiedoissa:
- Valtion verotuksessa verotettava ansiotulo ja pääomatulo.
- Kunnallisverotuksessa verotettava tulo.
- Tulovero ja kunnallisvero.
- Maksuunpantujen verojen ja maksujen yhteismäärä.
- Ennakoiden yhteismäärä.
- Jäännösvero tai veronpalautus.
Lähde: Verohallinto