AURA. Ann-Christin Antell yllättyi Puuvillatehtaan varjossa -kirjansa menestyksestä. Jos laskee painetut ja äänikirjat yhteen, nousee kirjaluku noin 20 000 kappaleeseen.
Antell ei koskaan haaveillut tulevansa kirjailijaksi, vaikka mielessään aktiivisesti onkin pyörittänyt useita tarinoita vuosikausia.
–Saatan pyörittää mielessäni kolmea neljääkin tarinaa yhtä aikaa. Se on mainio tapa nollata ajatuksia päivän puuhista, Turun kaupunginkirjastossa työskentelevä Antell vinkkaa. Antell on myös auralaisille tuttu muutenkin kuin kirjansa kautta, sillä hän työskenteli Auran kirjastossa vuosina 2004–2006.
Tarinoihin Antell tunnustaa saavansa ajatuksia nimenomaan kirjoista, joita hän lukee paljon.
–Töistä tulee kannettua kotiin valtavasti kirjoja. Erityisesti pidän historiallisesta kirjallisuudesta, jossa romantiikka näyttelee suurta roolia. Puuvillatehtaan varjossa menee juuri tähän genreen. Esikuvat ovat Bronten sisarusten kirjoissa ja tietenkin Jane Austenin kirjallisuudessa, Antell kertoo.
Romantiikka vaikutti
Arkeologin koulutuksen saanut Antell on linkittynyt historiaan kirjallisuuden avittamana. Hän luki aikanaan Luolakarhun klaani-sarjaa ja sitä kautta historia alkoi kiinnostaa.
–Historiallinen romantiikka on vaikuttanut ammatinvalintaani. Genressä minua kiinnostaa kainous ja soveliaisuus. Briteissähän se oli todella äärimmilleen vietyä, mutta kyllä Suomessakin elämä oli hyvin erilaista, Antell pohtii.
–Kirjoittajana haluan nimenomaan pohtia sitä, miltä ihmisistä missäkin aikakaudessa on oikeasti tuntunut, mitä he ovat ajatelleet asioista, miltä ruoka on maistunut tai minkälainen on esimerkiksi ollut kunkin ajan hajumaailma. Tätä varten olen tehnyt valtavasti tutkimustyötä eli lukemista ja historian tutkimista, Antell selventää.
Uni ei jättänyt rauhaan
Puuvillatehtaan varjossa pysyi Antellin mielen varjossa aika pitkään ennen päivänvalon näkemistä. Hän näki kymmenen vuotta sitten unen, joka sijoittui 1800-luvun Australiaan. Vaikka unet usein aamun jälkeen painuvatkin unholaan, jäi tämä kyseinen uni ja sen tarina sitkeästi kummittelemaan takaraivoon ja Antell palasi sen ääreen aina uudestaan ja uudestaan.
–Kirjan päähenkilöt ovat siitä unesta lähtöisin ja tarinastakin alku aina kirjan puoleen väliin asti. Jossain kohtaa sitten päätin sijoittaa tarinan vanhaan Turkuun ja rakastamalleni 1800-luvulle.
Leskirouvan tarina
Puuvillatehtaan varjossa kertoo tarinan nuoresta leskirouvasta Jenny Malmströmistä, joka alkaa penätä naisille oikeuksia nimenomaan sen puuvillatehtaan työoloja parantaakseen.
–Lesken asema oli tuohon aikaan siitä hyvä, että naimattoman naisen asioista päätti isä ja naimisissa olevan naisen asioista aviomies. Leskirouvalla oli paremmin valtaa omasta elämästään. Olen saanut palautetta kustannustoimittajaa myöten, että Jenny on liian täydellinen. Koitin tehdä häneen rosoa ennen kirjan lopullista versiota, mutta ehkäpä hänestä vieläkin jäi vähän liian täydellinen persoona, Antell pohti.
Ehkäpä Jennyn hahmosta myös pidetään juuri sen takia, sillä kirjailija on saanut paljon positiivista palautetta lukijoilta.
Kevyttä tuohta suoratoistosta
Antell on ollut iloisesti yllättynyt esikoiskirjansa suosiosta. Kirjoittajalle kirjat eivät kuitenkaan ole mikään kultakaivos, sillä Antell otti opintovapaata ja myöhemmin virkavapaata kirjoittamista varten. Hän myös opiskeli luovaa kirjoittamista.
–Painetusta kirjasta saan kolme euroa kappaleelta ja suoratoistoista toistetuista kirjoista saan 67 senttiä kappale. Kirja täytyy kuunnella kokonaan tai sitä ei saa. Hauskaahan tuossa on myös se, että jos jollain on niin sanottu ilmainen kokeilukuukausi käynnissä, kirjailija ei saa siitä mitään, Antell naurahtaa, mutta samalla hän vakavoituu.
–Toisaalta on hienoa, että kirjastosta lainatuista kirjoista saa kirjailija myös korvauksen lainakertojen määrän mukaan.
Puuvillatehtaan varjossa saa jatkoa ensi keväänä, kun kolmiosaisen kirjasarjan toinen osa, Puuvillatehtaan perijä, ilmestyy.
–Tarina sijoittuu 1900-luvun alkuun ja Turun juuri valmistunut kaupunginkirjasto on siinä suuressa roolissa, Antell paljastaa.
Kolmannen kirjan olisi tarkoitus ilmestyä keväällä 2023.
Tuomas Honkasalo