PÖYTYÄ/Rannanmäki. Peruna pärjäsi päättyvän kasvukauden vaikeissa olosuhteissa hiukan viljakasveja paremmin.
–Viljasta tuli kato – perunasta huono sato, tiivistää tilanteen maanviljelijä Mauno Heinonen, jonka pellolla Rannanmäessä Pyhäjärven Perunankorjuu Oy:n järeä nostokone korjasi luomutärkkelysperunasatoa keskiviikkona.
Samaa sanomaa vahvistaa perunapuimuria ajava säkyläläinen Atte Mäkitalo, joka Heinosen ja seitsemän muun viljelijän tavoin on osakkaana nostokoneen omistavassa perunankorjuuyhtiössä.
Yhtiön koneen yli 160 perunahehtaarin kokonaisnostoalasta oli keskiviikkoon mennessä nostettu 140 hehtaaria. Korjuu aloitettiin 21. elokuuta.
–Ruokaperunaa tuli normaalisti, mutta tärkkelysperunan osalta kausi oli tosi paha pettymys niin sadon kuin tärkkelyksen määrän suhteen, Mäkitalo sanoo omalta osaltaan.
Kevät oli liian märkä, keskikesä ihan liian kuiva ja elokuussa tuli rankkasateita, jonka takia perunat rupesivat tekemään uusia mukuloita, mikä pudotti tärkkelyspitoisuutta.
–Meille tuli vielä syyskuun alussa viiden asteen yöpakkanen, mikä lopetti perunan kasvun ainakin kuukautta liian aikaisin. Myös tärkkelyspitoisuus kärsi, kun kasvu loppui ennenaikaisesti, Heinonen harmittelee.
Heinosen tilan peruna-ala oli tänä vuonna 11 hehtaaria. Sato jäi noin 40 prosenttia tavanomaista pienemmäksi, kun tavallinen hehtaarisato on 27–28 tonnia.
Ruokaperunaa Heinonen viljelee vähän yli oman tarpeen. Hänen kokemuksensa mukaan tärkkelysperunalla on enemmän luomuviljelyyn soveltuvia lajikkeita kuin ruokaperunalla, jonka pahin tautiongelma on perunarutto.
Nostokoneen kuljettajana yläneläisen Sauli Rekon kanssa vuorotteleva Mäkitalo viljelee 38 hehtaarin peruna-alaa, josta 15 hehtaarilla kasvaa ruokaperunaa.
Perunankorjuuyhtiö sai nostokauden puolivälissä käyttöönsä uuden nostokoneen, joka on yhtiön historian neljäs belgialaiskone. Kun koneen perunasäiliö on täynnä, kokonaisuus painaa noin 25 tonnia.
–Normaalioloissa tällä nostaa hehtaarin verran perunaa kolmessa tunnissa, Mäkitalo kertoo.
Perunan lisäksi myös sokerijuurikasta viljelevä Sauli Reko luonnehtii juurikassatoa hyvin vaihtelevaksi. Paikoin on ylletty hyviinkin satoihin, mutta jotkut lohkot jäivät hyvin heikoiksi.
–Omilla pelloillani keskisato jää 30 tonniin. Maalaji- ja aluekohtainen vaihtelu on suurta. Paljon riippuu siitä, mihin kesän sadekuurot sattuivat osumaan.