Kun suomalaiset palloilumaajoukkueet pistävät peliksi jäällä, viheriöllä tai parketilla, luvassa on eläimellistä menoa. Jääkiekkoilijat ovat leijonia, jalkapalloilijat huuhkajia ja koripalloilijat susijengiä. Poliisin karhuryhmä toimii sentään kilpaurheilun ulkopuolella.
Kaikkein ajankohtaisimpia ovat juuri arvokisoissa piipahtaneet huuhkajat ja heidän bussimatkailevat faninsa.
Mikäs siinä. Ei nimi joukkuetta pahenna, jollei joukkue nimeä. Pelionni vaihtelee paremmissakin porukoissa. Elämän karikkoisilla pelikentillä leijonat ovat välillä kotikissoja, huuhkajat lehtokurppia ja susijengiläiset murmeleita. Kaikkia tarvitaan ihmeellisessä luonnossakin tasapuolisesti.
Vankasta tasapuolisuuden linjasta viestii, että naisjääkiekkoilijat ovat naarasleijonia, nuoret kiekkoilijat pikkuleijonia, toiset nuoret pikkuhuuhkajia ja naisjalkapalloilijat helmipöllöjä eli helmareita. Helmipöllöillä lie enemmän urheilullista uskottavuutta kuin kyläpöllösillä, kyläluudista puhumattakaan. Eipä silti. Kyllä oman pään puolustamisessa tarvitaan aina väkevää luutimista.
Hyvä tietää sekin, että jääpallomaajoukkue on saanut uljaan ristimänimen Jalopeurat. Jääpalloa, hienommalta nimeltään bandya, tosiaan pelataan yllättäen muuallakin kuin Porissa, Lappeenrannassa ja Varkaudessa. Pienen pallon perässä isolla jääkentällä viiletettävät tosissaan ainakin Pohjoismaat ja entinen Neuvostoliitto Siperiaa myöten. Siksi tarvitaan maajoukkueet ja MM-kisat, joissa jalopeurojen ja tavallisten peurojen paremmuus ratkotaan yhteispohjoismaisessa hengessä.
Pieni inhimillinen poikkeus vahvistaa eläinperäisen lempinimisäännön, sillä mieslentopalloilijoiden maajoukkuetta kutsutaan kuulemma nimellä Veljekset. Aiempi lempinimi oli Äijät. Veljesten voitontahtoinen katse yltää jo kotoisten EM-kisojen syksyiseen alkulohkoon. Veljekset kuin ilvekset lupaavat tehdä parhaansa. Katsotaan sitten, mihin se riittää.
Koripallomaajoukkueen nimikkoeläintä ja brändiä mietittiin huolella kuluvan vuosituhannen alussa. Luova pohdintaraati päätyi siis nimeen susi. Kun susi puretaan käteviin osasiin, saadaan suomalaisuus, urheilullisuus, sisukkuus ja iloisuus.
Muut korisporukan nimiehdokkaat olivat joutsen ja pitbull-terrieri. Suden puolesta puhui tietoisuus laumaeläimestä, jolla on yksilönäkin toiminnallista kykyä. Yhtäältä maineen ja mahdollisen kunnian kannalta yhtään hassumpi joukkuenimi ei olisi ollut pitbullin ja suden risteytys: PiSu.
toimittaja
Jorma Kaarto
jorma.kaarto@avl.fi