AURA. Auran yhtenäiskoulun rehtori Ville Kouki ottaa niin oppilaat ja opettajat kuin muutkin koulussa vierailevat vastaan villasukat jalassa. Rento lämminhenkisyys ei kuitenkaan vie vähääkään rehtorin arvovallasta. Kouki on juuri saanut kehut tavastaan johtaa koulua varmoin mutta empaattisin ottein.
Kehut tuntuvat Koukista kivalta, etenkin kun ne tulevat vanhemmilta päin.
–Pitää kuitenkin muistaa, että yksi ihminen ei koulua tee vaan kaikki oppilaat ja henkilökunta, hän sanoo ja luonnehtii auralaislapsia ja -nuoria miellyttäviksi sekä keskusteluhaluisiksi ja -kykyisiksi.
Turun Luostarivuoresta Auraan siirtynyt Kouki aloitti yhtenäiskoulun rehtorina kolme vuotta sitten. Hän sai johdettavakseen koulun, jossa rehtorin paikalla oli ollut turbulenssia ja ilmapiiri oli tulehtunut. Ulkopuolelta tulleena Koukin on vaikea ottaa kantaa, mistä silloiset haasteet juontuivat. Asioiden ratkaisemiseksi hän on pyrkinyt luomaan kouluun hyvät keskusteluyhteydet.
–Yleensä ratkaisut löytyvät ihmiseltä itseltään, kun osaa kysyä oikeat kysymykset, Kouki miettii.
Päätöksiä uskallettava tehdä
Kouki pitää vanhanaikaisena näkemyksenä, että esimiestyössä tarvittaisiin auktoriteettia. Sen sijaan hän sanoo kaiken rakentuvan luottamuksen varaan.
–Luottamus on tärkein, luottamus siihen, että päätökset tehdään mahdollisimman tasapuolisesti ja kaikkia kuunnellen.
Kouki muistuttaa, että luottamus on ansaittava ja että sen voi menettää. Hän myös tiedostaa, ettei sellaista tilannetta tule ikinä, jossa koulun kaikkien noin 450 oppilaan vanhemmat olisivat tyytyväisiä.
–Huoltajat katsovat asioita tunteella, eivätkä aina näe asioita samalla tavalla kuin me täällä koulussa.
Kouki kiittelee Auran yhtenäiskoulun olevan juuri sopivan kokoinen ja hallinnon sopivan kevyt, jotta päätöksiä voidaan tehdä jouhevasti ja vanhempia kuullen.
–Ehdoton avain kaikkien työhön on, että täällä tunnetaan oppilaat.
Byrokratia on käytännössä kokonaan Koukin harteilla. Tällaisessa asemassa on Koukin mukaan ymmärrettävä vastuunsa päätöksistä mutta myös kestettävä arvostelua.
–Hajautetussa hallinnossa on omat hyvät puolensa, kun asioita tarkastelee useampi taho, hän sanoo todeten, että toisaalta hajautetun hallinnon takana on monesti päätöksenteon pelkoa.
–Päätöksiä on uskallettava tehdä, huonointa on päättämättömyys.
Tiedonjanoon vastattava
Hyvä ja ripeä tiedottaminen on ollut Koukille yksi osa luottamuksen rakentamista.
–Kolmen lapsen yksinhuoltajaisänä oletan, että heitä koskevista asioista tiedotetaan heti parhaalla mahdollisella tavalla, samaa oletan muiden vanhempien haluavan.
Myös tässä asiassa kevyt hallintorakenne on Koukin mukaan suuri etu.
–Kun olen itse asioiden valmistelijana, minun ei tarvitse keksiä, mitä tiedottaa.
Valtiovallalta Kouki olisi toivonut parempaa tiedottamista oppivelvollisuuden laajentamisesta. Hän muun muassa ihmettelee, mistä rahat tähän tulevat.
–Oppivelvollisuuden laajentamisella pyritään korjaamaan ongelmaa, joka olisi pitänyt korjata aiemmin, Kouki sanoo ja toivoo rahaa ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta pudokkuuksia ei tulisi.
Erityisesti koronapandemian aikana tiedottamisen merkitys on koulumaailmassakin korostunut.
–Korona on meille kaikille pelottava ja vieras asia ja kaikki olemme sen edessä avuttomia. Siksi on ollut välttämätöntä viestiä kohtuu nopeasti, Kouki sanoo.