PÖYTYÄ/Karinainen. Pöytyäläiselle Biokasvu Oy:lle on myönnetty Eurooppapatentti lannoituskeksinnölle, jonka avulla on mahdollista saada maatalouden hiilidioksidi- ja ravinnepäästöt kuriin.
Uuden innovaation avulla voidaan valjastaa kaikki kierrätysravinteet tehokkaasti kasvien käyttöön ja välttää päästöjä aiheuttavaa ylilannoitusta.
Parhaillaan yhtiö hakee yhteistyökumppanikseen itseään suurempaa toimijaa, jonka avulla voidaan aloittaa keksinnön kaupallistaminen. Jos asiat etenevät suotuisasti, keksintö voi olla jo vuoden päästä laajassa käytössä kotimaassa. Kotimaan jälkeen katseet on tarkoitus suunnata ulkomaille.
Keksintö hyödyntää perinteisten kasvinravinteiden lisäksi viljelysmaan luontaisia bakteereja sekä tehoviljelyn seurauksena viljelysmaahan sitoutuneita ravinteita ja vähentää siten uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja vesien rehevöitymistä.
Ydin optimoinnissa
Innovaation ydin on ravinteiden optimoinnissa. Tämä mahdollistaa kilpailukykyisen sadon jopa 40 prosenttia pienemmällä typpipanostuksella kuin aikaisemmin.
–Keksinnöllä ruokitaan maaperän omia bakteereita, jolloin lannoitteita tarvitaan vähemmän, tiivistää Biokasvun toimitusjohtaja Juha Tilkanen tuotteen idean. Tällä hetkellä tuote joko sekoitetaan lantaan tai levitetään ruiskulla, mutta muitakin levitysmuotoja tutkitaan.
Kun tuotteen käyttämisestä koituvat kustannukset ovat pienempiä kuin lannoitteiden pienemmästä käytöstä koituva säästö, jää ympäristön lisäksi myös viljelijä plussan puolelle.
–Säästön määrä riippuu monesta eri tekijästä, mutta noin 50-200 eurosta hehtaaria kohden puhutaan, Tilkanen kertoo.
Hiilen sitominen sen sijaan, että se pääsisi ilmakehään, on nykyään kaikkien huulilla. Tilkasen mukaan tuotteen potentiaali nouseekin huomattavasti, jos lainsäädäntö muuttuu tulevaisuudessa niin, että ympäristötuissa otetaan huomioon, sitooko pelto hiiltä vai päästääkö se sitä ilmakehään.
Kymmenen vuoden työ
Biokasvun keksintöä on tutkittu jo kymmenen vuotta. Kotimaisen patentin se sai vuonna 2013, jonka jälkeen tuotetta on testattu kymmenien hehtaarien alueella eri puolilla Suomea seitsemänä kasvukautena.
–Kun lannoitteiden käyttö vähenee, Itämeren laatu paranee. Toisaalta keksinnön avulla lannassa olevat ravinteet saadaan paremmin käyttöön, mikä nostaa lannan arvostusta, Tilkanen muistuttaa.
–Perinteisessä lannoituksessa esimerkiksi typestä viljelykasvit hyödyntävät vain noin 60–70 prosenttia. Loppu jää sadonkorjuun jälkeen osittain mikrobien ruuaksi ja päätyy hajottamaan maan orgaanista ainetta ja vapauttaa näin myös ravinteita alttiiksi huuhtoutumiselle.
Avain tehokkaaseen lannoittamiseen on typen hyväksikäyttöasteen parantaminen. Tällä hetkellä jopa kolmasosa käytetyistä typpilannoitteista päätyy kuormittamaan ympäristöä.
Suomen maataloudessa syntyy vuosittain noin 17 miljoonaa tonnia lantaa ja muita sivuvirtoja, johon on varastoitunut valtava määrä ravinteita. Periaatteessa sillä voitaisiin täyttää noin kolmannes Suomen lannoitustarpeesta.
–Lantojen sisältämän hiilen sitominen maahan kääntää lannan arvon uuteen merkitykseen myös ilmastonäkökulmasta, kun lannan avulla viljelymaasta tulee todellinen hiilinielu, Tilkanen muistuttaa.