Pöytyä meni peurakolaritilastossa Loimaan ohi

0
Peurakolarien määrä Auranmaan maanteillä jatkoi edelleen kasvuaan viime vuonna. Kuva: AVL:n arkisto/Simo Päivärinta

AURANMAA. Peurakolarien määrä jatkoi Auranmaalla Marttilaa lukuun ottamatta vielä viime vuonnakin kasvuaan. Kuluneen vuoden aikana tapahtui myös se, mitä Auranmaan Viikkolehti (AVL 13.1.2020) vuosi sitten uumoili. Pöytyä ei lehden ennusteen mukaisesti ainoastaan tavoittanut, vaan meni kolarimäärissä tilastoa pitkään hallinneen Loimaan ohi.

Loimaalla peurakolareiden määrä on kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut laskusuunnassa. Vanhemman konstaapelin Raimo Anttilan pitämän Loimaan poliisiaseman alueen epävirallisen peurakolaritilaston mukaan Loimaalla sattui viime vuonna 301 peurakolaria, kun vuotta aiemmin kolareita sattui 319.

Pöytyällä rytisi edelleen entistä useammin kolareiden määrän ollessa Anttilan tilaston mukaan vuoden lopussa 312. Pöytyän seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja ja SRVA-yhteyshenkilö Hannu Aallon kirjanpidon mukaan riistanhoitoyhdistykselle peuratehtäviä tuli vielä toistakymmentä enemmän, yhteensä 328.

Riista-aidalla osuutensa

Loimaan kolarimäärien vähenemisessä näkyy Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Jörgen Hermanssonin mukaan hieman muita aikaisemmin aloitettujen peurankaatotalkoiden vaikutus. Viime vuodeksi valmistuneella ysitien riista-aidallakin on osansa.

–Kolareissa riista-aita on osa kokonaisuutta, se on selvää. Peuroja Loimaalla on edelleen enemmän kuin Pöytyällä ja tulee aina olemaankin, Hermansson toteaa.

Myös Pöytyällä kaatoja on lisätty ja susiakin liikkuu, mutta kolarimäärään tällä ei vielä viime vuonna ollut vaikutusta. Anttilan tilaston vertailu aiempiin vuosiin antaa kuitenkin toiveita siitä, että kolarimäärät voisivat olla kääntymässä laskuun. Esimerkiksi Pöytyällä kolareiden määrän kasvussa tapahtui ensimmäisen kerran vuoden 2017 jälkeen pieni taite. Koskella puolestaan kasvu on ollut vuoden 2017 jälkeen joka vuosi pienempää.

Loppuvuosi on perinteisesti ollut pahinta peurakolariaikaa, näin myös viime vuonna. Marttila tosin poikkeaa tästä, sillä Marttilassa peurakolareita sattui Anttilan tilaston mukaan eniten huhti–kesäkuussa. Kaatotalkoiden puremiseen viittaisi se, että loka-joulukuun väliselle ajanjaksolle osuneiden peurakolareiden määrä oli kaikissa muissa kunnissa paitsi Aurassa hieman pienempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan.

Harvennuksessa hyvä tahti

Hermanssonin mukaan maakunnassa ollaan peurakannan harvennuksessa hyvässä tahdissa.

–Maakunnassa näyttää paukkuvan parikymmentä tuhatta yksilöä, hän sanoo ja toteaa, että viime vuoden kaatomääristä ollaan reilusti edellä.

Tämän vahvistaa myös Marttilan seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Osmo Purhonen.

–Metsästys on selvästi edellä viime vuoden kaatoja, hän sanoo ja toivoo lunta tahdin edelleen kirittämiksesi.

Kauriskolareiden määrä kasvaa

Myös kauriskolareiden määrä on viime vuosina ollut Auranmaalla kasvussa. Peurakolareihin verrattuna kauriskolareiden määrä on kuitenkin edelleen vielä maltillisen pientä. Hannu Aallon kirjanpidon mukaan Pöytyän ja Oripään alueella sattui viime vuonna yhteensä 31 kauriskolaria. Eniten yhteentörmäyksiä tuli toukokuussa. Koskella, Marttilassa ja Tarvasjoella kauriskolareita sattui Osmo Purhosen kirjanpidon mukaan yhteensä 23.

Hirvikolareiden määrä on viime vuodet pysynyt suunnilleen samana. Pöytyän ja Oripään alueella hirvikolareita sattui viime vuonna yhteensä 11. Koskella ja Tarvasjoella hirvikolareita sattui kummassakin kaksi ja Marttilassa kolme. Näistä kolareista kolme tapahtui kymppitiellä ja kaksi Salontiellä.