Jos pyöräilee Kosken keskustasta Westaksen sahalle ja takaisin, voiko päästä maapallon ympäri?
Voi – montakin kertaa, jos aikaa kuluu riittävästi.
Westaksen sahalla tuotantojohtajana työskentelevän Sakari Virtasen normaali työpäivä alkaa ulkoilulla.
– Tulen pyörällä töihin ja menen suihkuun. Siitä on tullut tapa. Jos en aamulla ulkoile, tulee hölmö olo, Virtanen kertoo.
Vaikka työmatka on suhteellisen lyhyt, 7,5 kilometriä suuntaansa, vuodessa polkemista kertyy 3 750 kilometriä, jos laskee että vuodessa on keskimäärin 250 työpäivää.
Sakari Virtanen on polkenut sahalle lähes joka työpäivä 34 vuotta eli pyöreästi 127 500 kilometriä – noin kolme kertaa maapallon ympäri.
Tai ainakin melkein, sillä yli kahdenkymmenen asteen pakkasilla ja todella pahoissa pyryissä Virtanen ei pyöräile. Sellaisia kelejä ei kuitenkaan vuodessa kovin montaa päivää ole.
– Kaikki lähti siitä, kun muutimme Koskelle emmekä halunneet hankkia toista autoa. Myöhemmin toinen autokin piti hankkia, mutta siihen mennessä olin jo ehtinyt tottua työmatkapyöräilyyn.
Kolmessa vuosikymmenessä moni asia on muuttunut pyöräilyn harrastajan kannalta parempaan suuntaan. Virtasen aloittaessa työmatkapyöräilyään valo sai virtansa dynamosta. Ne olivat nykyisiin pyörävaloihin verrattuna surkeita.
Goretex oli vain haave. Sadekelillä piti vetää päälle hiostava sadepuku.
– Mitä enemmän pakkasta, sitä enemmän tarvitaan vaatekerroksia. Pukeutumiseen meneekin talvella paljon aikaa, mutta liikaa ei pidä pukea, sillä pyöräillessä tulee lämmin. Käsiin laitan nahkarukkaset, sillä kädet palelevat helposti, Virtanen kertoo.
Suomen talvissa – vai pitäisikö nykyään sanoa ”talvissa” – kelit vaihtelevat nopeasti. Virtanen on ratkaissut ongelman niin, että hänellä on kaksi työmatkapyörää. Talvipyörässä on nastat, mutta vain kolme varmatoimista kappavaihdetta, kesäkelin pyörä on 24-vaihteinen eikä siinä ole nastoja. Molemmat työmatkapyörät ovat tavallisia retkipyöriä.
– Liukkaalla kelillä antaa kummasti mielenrauhaa, kun nastat ropisevat tiehen, Virtanen naurahtaa, vaikka tunnustaa joskus kaatuneensakin. Mitään pahempaa ei kuitenkaan ole koskaan sattunut.
Sähköpyörän hankkimista Virtanen ei ole harkinnut.
– Monelle se voi olla ihan fiksu hankinta, varmasti madaltaa kynnystä aloittaa työmatkapyöräily. Itse tykkään kuitenkin ajaa tavallisella pyörällä.
Sakari Virtasen työmatka kulkee pitkin Paimionjoen rantaa idyllisessä maalaismaisemassa. Luonnossa hän tykkää liikkua muutenkin – tietenkin pyörällä.
– Olen harrastanut maastopyöräilyä pari vuotta. Lähinnä kesäisin. Olen kokeillut maastopyöräilyä myös syyskeleissä otsalampun kanssa, mutta se on aika hankalaa. Maastopyöräily vaatii keskittymistä ja vie ajatukset hyvin pois kaikesta muusta, hän sanoo.
Virtasen maastolenkit vievät usein Hevonlinnan ulkoilualueelle. Talvella latuina olevat reitit ovat kesällä pyöräilijöiden käytössä. Alueella risteilee muutenkin paljon polkuja.
– Maastolenkit ovat sellaisia puolentoista-kahden tunnin lenkkejä. Kotoa Hevonlinnalle tulee metsiä pitkin reitistä riippuen 10–15 kilometriä, joten matkaa kertyy väkisinkin aika paljon, Virtanen kertoo.
Ympärivuotinen pyöräily kannattaa hänen mukaansa aloittaa kesällä.
– Kyllähän huonoon keliin lähteminen välillä kypsyttää. Jos aikoo aloittaa ympärivuotisen säännöllisen pyöräilyn, se käy helpoimmin, jos aloittaa kesällä ja jatkaa sitten syksyyn ja talveen. Kun joka päivä ajaa, pysyy hyvin peruskunto yllä. Pyöräilystä tulee kuin huomaamatta rutiini, Virtanen sanoo.
Pyöräily on suosittua
- Pyöräily on Suomen toiseksi suosituin liikuntamuoto.
- Pyöräilyä harrastaa yli puolet 15–74-vuotiasta suomalaisista.
- Pyörällä liikkuu ainakin joskus kolme neljästä 15–79-vuotiaasta suomalaisesta.
- Traficomin kyselyssä viime vuonna 17 prosenttia ilmoitti pyöräilevänsä läpi vuoden, kun vuonna 2018 määrä oli 11 prosenttia.
- Alle 35-vuotiaiden keskuudessa on enemmän pyörällä ympäri vuoden liikkuvia kuin vanhemmissa ikäryhmissä.
Nastoilla pitoa
- Talvellakin voi pyöräillä tavallisillakin renkailla, mutta nastarenkailla pito paranee.
- Mitä enemmän nastoja sitä parempi pito, mutta huonompi rullaavuus. 120 nastainen rengas rullaa hyvin, mutta ei takaa erityisen hyvää pitoa. 240 nastainen rengas pitää hyvin, mutta rullaa huonommin.
- Kompromissi on valita eturenkaaseen hyvän pidon tarjoava 240 nastainen rengas ja takarenkaaseen hyvin rullaava 120 nastainen rengas.
Kommentti
Kukonaskel kohti tavoitteita
Alle kilometrin pituisista matkoista kolmannes tehdään henkilöautolla. Kahden kilometrin matkoista henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on yli 50 prosenttia ja kolmen kilometrin matkoista jo yli 60 prosenttia.
Suurin osa niistä voitaisiin tehdä pyörällä. Nykyinen hallitus voisi ottaa todellisen kukonaskeleen kohti ilmastotavoitteita satsaamalla vahvasti pyöräilyn edistämiseen. Samalla sote-menotkin pienenisivät, kun ihmisistä tulisi entistä terveempiä ja hyväntuulisempia.
Asko Virtanen