Tekstiilien tunnistusteknologia on jo valmis ja pilottilinjaston kilpailutus loppusuoralla.
Lounais-Suomen jätehuolto on kehittänyt laitteen, joka siirtää poistotekstiilien tunnistuksen digiaikaan. Käteen sopiva laite tunnistaa muutamassa sekunnissa, mistä materiaalista kierrätykseen päätynyt tekstiili on tehty.
Varma tunnistus mahdollistaa kierrätystekstiilien aikaisempaa tehokkaamman teollisen uusiokäytön.
Aikaisemmin ihmisen tekemä, epävarma tunnistus on haitannut poistotekstiilien laajamittaista jatkokäyttöä.
– Jalostusarvo nousee, kun koko massa on varmasti samaa kuitua, sanoo Lounais-Suomen jätehuollon projekti-insinööri Jaakko Zitting.
Tekniikka on osittain tuttua kansainvälisessä tekstiilijalostuksessa, mutta erityistä on laitteen pienuus ja keveys.
– Euroopassa on linjoja, joissa tunnistus tapahtuu paikalleen asennetuilla, järeillä robottilinjoilla. Meillä on ajatuksena tehdä laitteesta halpa ja sellainen, että hajautettu tunnistaminen on mahdollista, sanoo Teknologian tutkimuskeskuksen eli VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.
JÄTEHUOLTOYHTIÖN vetämän hankkeen tarkoituksena on löytää kierrätysratkaisu kaikkien suomalaisten tuottamille poistotekstiileille.
Tulevaisuudessa tavoitteena on iso jalostuslaitos, joka pystyy käsittelemään koko Suomen poistotekstiilit ja ottamaan vastaan poistotekstiiliä myös muista Itämeren maista.
Pilotointivaiheen käsittelylinjaston kilpailutus on käynnissä ja hankintapäätös tehdään lähiviikkoina. Linjasto tulee mahdollisesti Turkuun. Sille on jo valmis paikka Kärsämäessä.
Lounais-Suomen jätehuollon toimitusjohtaja Jukka Heikkilän mukaan kysyntää laitokselle on, ja muista Pohjoismaista on halua laivata tekstiilejä Suomeen.
VTT on yksi osallistuja kansallisessa verkostossa, jossa jalostuslaitoshanketta on valmisteltu jo usean vuoden ajan. Mukana ovat myös Suomen muut jätelaitokset, oppilaitoksia ja yrityksiä.
Telaketju-hanke käynnistyi vuonna 2011, kun Suomessa alettiin kasata tekstiilien ympärille ekosysteemiä.
JALOSTUSLAITOKSEN perään tarvitaan yrityksiä, jotka hyödyntävät syntynyttä kierrätysmateriaalia.
– Tekstiilien kierrätys on mahdollista vain, jos koko tekstiilien arvoketju saadaan kiertotalouden mukaiseksi, eli kuidusta tehdään aidosti uusia tuotteita markkinoille. Tärkeää on löytää mukaan yritykset, jotka haluavat kehittää uusia tuotteita kierrätyskuitua hyödyntäen, kertoo jätehuoltoyhtiön kiertotalousasiantuntija ja hankkeen vetäjä Sini Ilmonen.
Rahoitus jalostuslaitoksen kehittämiseen tulee Suomen kuntien jätelaitoksilta ja työ- ja elinkeinoministeriöltä. Business Finland on myöntänyt pilottilaitokselle investointitukea 1,5 miljoonaa euroa.
– Toivottavasti hallituksen lupaukset panostuksista kiertotalouteen toteutuvat ja hankkeisiin on mahdollista hakea investointitukea, sanoo Heikkilä.
Heikkilä kertoo, että jätehuoltoyhtiön pitää korvata pilottihankkeen kehitys muilla tuotoilla.
– Tavoite on saada joskus tekstiilikierrätys nollakustannustasolle.
UUSI LAITE lukee infrapunan avulla vaatteen tekstiilikuidun. Sen tunnistus tapahtuu algoritmien kautta pilvipalvelussa.
– Tekniikka ei ole uusi. Infrapunaa käytetään myös muovien lajittelussa, sanoo Zitting.
Tekstiilien materiaalit, kuten puuvilla tai viskoosi, syötetään avauslinjastolle, joka leikkaa tekstiilit ja avaa niiden kuidut.
– Tuloksena on kierrätyskuitua, jota yritykset voivat jalostaa eteenpäin erilaisiksi uusiksi tuotteiksi. Laadukkaimmat kuidut voivat kelvata langan ja uusien vaatteiden valmistukseen. Lisäksi kierrätyskuidusta voidaan tehdä esimerkiksi komposiittituotteita ja eristemateriaalia, kertoo Ilmonen.
Linjaston on tarkoitus olla käytössä ensi kesänä.
– Ennen tekstiilit on viety ns. kolmansiin maihin, joissa ei ole toimivia jäteratkaisuja, muistuttaa Heikkilä.
JUKKA PESOLAN yritys Pure Waste valmistaa vaatteita kierrätyspuuvillasta Intiassa. Yritys käyttää esimerkiksi leikkuujätteenä tulevaa puuvillaa suoraan vaatetehtailta ja lisää siihen kierrätyspolyesteriä paikalliselta kierrätyspullotehtaalta. Kierrätysmateriaaleista syntyy lankaa, jota yritys käyttää itse vaatevalmistukseen tai myy muille vaatevalmistajille.
Pesola uskoo, että lankatehdas olisi kannattavaa perustaa myös Suomeen.
– Jos kierrätysketju on tehokas, se on mahdollista. Lanka ei kisaa hinnalla massamarkkinoilla, mutta se olisi erikoistuote, sanoo Pesola.
Tekstiilikierrätys
- Lounais-Suomen jätehuolto vastaanottaa vuodessa noin 170 tonnia kotitalouksien poistotekstiiliä.
- Alle 50 prosenttia jäteyhtiön alueella kerätystä poistotekstiilistä menee materiaalilajitteluun.
- Suurin osa tekstiileistä menee uudelleen käyttöön.
- Vuoteen 2025 mennessä tekstiilijäte pitää saada erilliskeräyksen piiriin.
- Lounais-Suomen jätehuolto aikoo tehdä tekstiilienkeräyksestä alueellista, mutta taloyhtiötasolle ei mennä.
- Eri tekstiilikuiduilla on jo runsas valikoima uusiokäyttöä. Kuiduista voidaan tehdä esimerkiksi suodattimia, komposiittia, eristeitä, tiivisteitä, kuitukankaita tierakennukseen.
- Myös autoteollisuus käyttää kierrätyskuituja.
