Auranmaan kunnista pienin työttömyysaste on Liedossa, 4,6 prosenttia. Isoin prosentti on Marttilassa, 6,9.
Koko Varsinais-Suomessa pienin työttömyysaste on Paimiossa ja korkein Turussa. Paimiossa työttömiä työnhakijoita oli marraskuussa 3,5 prosenttia työvoimasta, kun taas Turussa luku oli 10,9 prosenttia.
Työttömien työnhakijoiden määrä väheni marraskuussa vuotta aiemmasta 23 varsinaissuomalaisessa kunnassa ja kasvoi neljässä. Määrä kasvoi Marttilassa ja Oripäässä, mutta kummassakin vain yhdellä.
Muissa Auranmaan kunnissa työttömien lukumäärä väheni selvästi.
Kuntien väliset erot työttömyydessä ovat kuitenkin merkittäviä, kertoo perjantaina julkaistu Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus.
Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni vuoden takaiseen verrattuna kaikissa muissa kunnissa paitsi Aurassa. Myös siellä nousu oli hyvin pieni, vain kaksi henkeä.
Lähes jokaisessa maakunnan kunnassa työttömyysaste on alempi kuin koko maassa keskimäärin. Suomen työttömyysaste on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 8,7.
Vain Kustavissa, Salossa ja Turussa työttömyys on maan keskitasoa korkeampi.
– Turun kaupungin ohella nousee esille Salon tilanne. Muualla työllisyystilanne on hyvä ja aluetaloudet ovat saaneet voimaa hyvästä talouskehityksestä, kuvailee työmarkkina-analyytikko Juha Pusila.
– Vuosien 2009–2015 paha rakennemuutos nosti Turun ja Salon työttömyysluvut suhteettoman suuriksi verrattuna muihin kaupunkeihin. Vaikutus näkyy työttömyysluvuissa edelleen, jatkaa Pusila.
Turku ja Turun seutu on muuttovoittoaluetta, jossa työikäinen väestö on kokonaisuutena kasvanut.
– Vaikka työpaikkoja on syntynyt paljon lisää, se ei ole kuitenkaan pystynyt kääntämään tilannetta.
Turussa on luonnollisesti lukumääräisesti eniten työttömiä työnhakijoita, 10 208 henkilöä. Se on yli puolet koko maakunnan työttömien lukumäärästä, joka on 19 022.
Varsinais-Suomessa päästiin alle 20 000 työttömän rajan syyskuussa. Sen sijaan 19 000 rajapyykki ei näytä tänä vuonna rikkoutuvan, sillä Varsinais-Suomen Ely-keskuksessa arvioidaan, että työttömien määrä nousee joulukuussa.
– Meidän epävirallisissa laskelmissa 19 000 rajapyykki kyllä alitettiin marraskuun lopussa muutamalla sadalla. Mutta seuraavan kerran tätä rajapyykkiä voidaan virallisesti kolkutella maalis–huhtikuussa, jos taloustilanne pysyy suotuisana, sanoo analyytikko Pusila.
Joulukuussa työttömyyden nousu johtuu kausivaihtelusta. Osa opiskelijoista valmistuu joulun alla, eikä löydä heti työpaikkaa. Myös määräaikaiset työsuhteet päättyvät usein vuoden vaihteessa.
Työttömyys väheni marraskuun aikana 100 henkilöllä koko maakunnassa. Parin viime vuoden aikana työttömien määrä on pudonnut ripeätä tahtia: nykyistä pienempi työttömien määrä oli edellisen kerran toukokuussa 2009.
Juha Pusila arvioi, että työllisyys kasvaa Varsinais-Suomessa edelleen ensi vuonna, mutta ei enää niin kovaa vauhtia.
– Telakka kasvattaa edelleen kapasiteettiä. Se ei palkkaa niin paljon omaa väkeä, mutta alihankinta kasvaa Varsinais-Suomessa ja lähialueilla.
Pusila huomauttaa, että myös rakennusteollisuudessa hyvä tahti näyttää jatkuvan.
– Kerrostalorakentaminen pysyy alueella hyvällä tasolla, vaikka hieman hiljeneekin. Muu rakentaminen sen sijaan jatkuu kovassa vauhdissa.
Pusilan mukaan maakunnan työllisyystilanne näyttää valoisalta myös ensi vuodelle.
– Tietysti Trumpin ja kiinalaisten päätökset voivat näkyä myös Euroopan ja Suomen taloudessa.
Marraskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla alueen työ- ja elinkeinotoimistossa 4 100 kappaletta eli 36 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna marraskuun aikana 9 400 kappaletta, joista 5 500 oli uusia, marraskuun aikana avautuneita työpaikkoja.
Vuotta aiempaan verrattuna työvoiman kysyntä oli marraskuussa vilkkaampaa useimmilla aloilla. Erityisasiantuntijoiden kysyntä on kasvanut eli korkeasti koulutettuja osaajia tarvitaan. Myös rakentamisessa kysyntä oli edelleen vireätä. Lisäksi siivouksessa, sosiaaliterveysalan sekä monissa muissa palvelualan ja teollisuuden tehtävissä oli työtä tarjolla enemmän kuin aikoihin.
Marraskuun luvuissa näkyy myös yksittäinen piikki kodinhoitajien tarpeessa.
Nuorten työttömyys väheni vuotta aiemmasta 22 kunnassa. Työttömien määrä väheni miesten kohdalta kaikissa kunnissa, mutta naisten työttömyys nousi neljässä kunnassa.
Kuitenkin ainoastaan Uudessakaupungissa naisten työttömyys nousi merkittävämmin (+18 henkeä).
Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli marraskuun lopussa lomautettuna vajaat 900.