Lounais-Suomessa tehty kesän ensimmäinen sinilevähavainto. Sinilevän määrä Köyliönjärvellä on kuitenkin vielä vähäinen ja aiempiin vuosiin nähden tavanomainen esiintymä.
Muilta Lounais-Suomen vakiohavaintopaikoilta ei ole vielä tehty havaintoja sinilevästä, kertoo Varsinais-Suomen Ely-keskus.
Tuulinen sää ja viileä alkukesä hillitsevät sinilevän kasvua. Lämpenevien säiden myötä levätilanne voi kuitenkin lisääntyä tulevien viikkojen aikana.
Ely-keskus muistuttaa tiedotteessaan, että siitepöly saattaa näyttää veden pinnassa sinilevältä. Varo siis sekaannusta, jossa luulet siitepölyä sinileväksi.
Mädäntyessään siitepöly voi myös haista erittäin pahalle, mutta se eroaa kuitenkin sinilevästä koostumuksensa ja värinsä puolesta. Siitepöly on kellertävää tai ruskeaa, eikä hajoa samalla tavalla pieniksi hippusiksi kuin sinilevä sitä koskettaessa.
Tästä tunnistat sinilevän:
- Sinileväkukinta näkyy aluksi vedessä vihertävinä hippusina tai palleroina.
- Lopulta sinilevä kohoaa veden pinnalle muodostaen aluksi viiruja ja lopulta lauttoja.
- Rantaan kasautuessaan sinilevä saattaa muodostaa paksun maalia muistuttavan kerroksen, joka kuivuessaan muuttuu sinivihreäksi, tai jopa turkoosiksi.
- Sinilevistä muodostuneet lautat tai massat hajoavat tikulla koskettaessa hippusiksi, eivätkä takerru tikkuun.
Vettä, jossa on silminnähden runsaasti sinilevää, ei pidä käyttää talousvetenä, saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä. Myös lapsien ja lemmikkien päästämistä sinileväpitoiseen rantaveteen on syytä välttää, sillä lapset ja lemmikit eivät välttämättä osaa varoa sinilevää. Uimisen jälkeen on myös hyvä muistaa peseytyä puhtaalla vedellä iho-oireiden välttämiseksi.
Kuva on Saaristomereltä vuodelta 2014.