KOSKI. Vihreään liittoon kuuluva Tapani Rantanen lähti ensimmäistä kertaa ehdolle kuntavaaleihin 12 vuotta sitten ja päätyi Kosken sosiaalilautakunnan jäseneksi. Mies muistaa päättäjien virnistelleen muutaman kokouksen jälkeen, että hänhän on vihreydestään huolimatta hyvä tyyppi. Sittemmin kummasteltiin, miten Rantasen diesel-Volvo istuu aatteeseen.
Vihreys oli tuolloin uutta ja sillä oli etenkin maaseudulla perinteisiä elinkeinoja vastustavan liikkeen leima. Jotkut saattoivat muistaa kevään 1979 Koijärvi-liikkeen, jonka myötä ympäristöaktivistit olivat rakentaneet Koijärvelle padon tavoitteenaan estää kuivatus. Monet Koijärvi-aktiivit olivat sittemmin perustamassa Suomen Vihreää liittoa.
Rantasen mukaan Koskella on ollut jo hyvän aikaa vihreistä arvoista kiinnostuneita, mutta he ovat pitäneet asian visusti omana tietonaan.
– Lähtemiseni kuntapolitiikkaan oli ymmärrettävästi pelottavaa, sillä Koskella ei tiedetty, mitä tuon tullessani, Rantanen kiteyttää.
Hänen ohjenuoranaan on tehdä yhteistyössä muiden puolueiden kanssa tasa-arvoista politiikkaa, jonka turvin maaseutu säilyy vahvana ja elinvoimaisena.
Ehdokasmäärä tuplaantui
Kosken Tl Vihreät ry:llä oli vuoden 2021 kuntavaaleissa kolme ehdokasta ja nyt listalla on kuusi nimeä.
Vaalien alla innoittajana ja nimien kerääjänä kunnostautui aiemmin keskustan ehdokkaana ollut Frans Kulmanen.
Kulmanen arvelee useimpien koskelaisten tiedostavan ympäristö- ja ilmastotoimien tärkeyden, mutta poliittisessa päätöksenteossa ne tahtovat jäädä muiden asioiden jalkoihin.
Kulmaselle keskustalaisuus oli verenperimää ja pääosin hyvältä tuntunut aate, mutta kaikilta osin hän ei kokenut sitä omakseen.
Ympäristöasioiden lisäksi erilaisuuden sekä moninaisuuden arvostus ja tasa-arvon vaaliminen ovat Kulmaselle seikkoja, jotka vetivät hänet vihreisiin.
Varhaiskasvatuksessa sosionomina työskentelevä Kulmanen toteaa lasten oppivan kyseisiä arvoja päiväkodeissa ja kouluissa, mutta kuntapolitiikassa ne ovat vielä sivuraiteella.
Realistista vihreyttä
Kampanjansa kärkiteemoiksi Kosken vihreät valitsivat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon.
– Mikäli pienet maalaiskunnat haluavat olla jatkossakin olemassa, niiden väestön on voitava moninaistua, Frans Kulmanen perustelee.
Ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa ehdolle asettuneet Sanna Nurmi ja Katja Tanskanen korostavat vihreiden olevan tavallisia ihmisiä, jotka vaalivat kohtuutta, kierrättämistä ja ympäristönäkökulmasta kestäviä ratkaisuja.
Pelkästään joukkoliikenteeseen turvautuminen, polttomoottoriautojen nopea korvaaminen sähkökulkineilla tai lihansyönnin kieltäminen eivät ole heidän mielestään realismia.
Veto- ja pitovoimaan on investoitava
Katja Tanskanen muistuttaa kotikuntansa talouden olevan vakaalla pohjalla ja toteaa, ettei kuluja pidä karsia siksi, että kaikki muutkin karsivat.
Ehdokkaiden mielestä velattoman kunnan kannattaisi kasvattaa rohkeuttaan investoida, mikä viisaasti toteutettuna lisäisi veto- ja pitovoimaa.
– Koskelainen päätöksenteko on yleensä hidasta. Esimerkiksi leikkipuiston uusimisesta puhutaan niin pitkään, että lapsuus ehtii mennä ennen kuin puisto on uusittu, Tapani Rantanen harmittelee.
Sanna Nurmi toteaa, että merkittävää imagoetua saisi kohtuu pienillä panoksilla. Hän ja Tanskanen ovat pohtineet, voitaisiinko koulussa tarjota maksuton aamiainen. Vankka talous mahdollistaisi myös nykyistä kilpailukykyisemmän palkkauksen, mikä helpottaisi ammattitaitoisen työvoiman rekrytointia.
Koskella on perinteisesti arvostettu keskustelukumppanien näkemyksiä ja ennen kaikkea siitä vihreiden ehdokkaat pitäisivät kiinni.
– Vaikka kovat arvot ovat maailmalla pinnalla, meidän on hyvä miettiä jatkossakin, miltä toisista tuntuu, Tanskanen linjaa.