PÖYTYÄ/Kyrö. – Riihikoskella en ole käynyt varmaan vuoteen. Ihmiset ovat oppineet tekemään tukihakemuksia sähköisesti ja soittamaan minulle, maaseutuasiamies Paula Pellonperä toteaa.
Kyrössä asuvan Pellonperän työpiste on Loimaalla, mutta hän palvelee asiakkaita tarvittaessa kerran viikossa Riihikoskella. Henkilökohtaisen asiakaspalvelun määrä on laskenut rajusti viimeisten 10 vuoden aikana.
Helmikuussa 1995 Karinaisten kunnan maaseutuasiamiehenä aloittanut Pellonperä on työskennellyt koko työuransa samalla virkanimikkeellä, vaikka työnantaja on – kuntaliitosten seurauksena – matkan varrella vaihtunut.
Parhaillaan ajankohtaista on kevään peltotukien haku, joka jatkuu 17. kesäkuuta asti. Viljelijät laativat hakemuksensa sähköisesti joko kotonaan, neuvojan avustuksella tai maaseutuasiamiehen luona. EU:n myöntämiin peltotukiin ovat oikeutettuja kaikki, jotka viljelevät pelto- tai puutarhakasveja yli kahden hehtaarin minimipinta-alan ylittävällä pellolla ja täyttävät tukiehtojen vaatimukset.
Huhtikuussa Pellonperä kävi kouluttamassa oman yhteistoiminta-alueensa eli Loimaan ympäryskuntien viljelijöitä. Alue kattaa myös Oripään ja Pöytyän kunnat. Muut Auranmaan kunnat eli Aura, Marttila, Koski ja Liedon Tarvasjoki, kuuluvat Liedon yhteistoiminta-alueeseen.
Maatalon tyttären taustasta on hyötyä
Viljelijäksi voisi periaatteessa ryhtyä lähes kuka tahansa. Alle 40-vuotiaille myönnettyä nuorten viljelijöiden EU:n tulotukea voi hakea ja saada, kunhan henkilö on suorittanut jonkin toisen asteen tutkinnon.
– Vielä viime vuonna tuon koulutuksen piti olla jokin luonnonvara-alan tutkinto, mutta ehtoja on lievennetty, jotta nuoret rohkenisivat tulla alalle, jossa kannattavuus on tiukassa, Paula Pellonperä kertoo.
Ely-keskuksen myöntämään aloitustukeen sen sijaan edellytetään hakijalta edelleen jotain luonnonvara-alan koulutusta.
Maaseutuasiamies itse on lähtöisin Eurasta, pieneltä lypsykarjatilalta. Ylioppilaaksi tulon jälkeen tie vei Mustialaan, josta hän valmistui vuonna 1993.
–Asuimme silloin Tammelassa. Valmistuttuani tein vuoden jääkiekkomailoja sekä muutamia maatalouslomittajan keikkoja. Kun näin Karinaisten maaseutuasiamiehen työpaikkailmoituksen, epäröin kauan, uskallanko hakea paikkaa, mutta tässä nyt olen, Pellonperä hymyilee.
Omasta maatalon tyttären taustasta on ollut hyötyä työssä, vaikkei hän viljelyneuvoja jakelekaan. Sen sijaan maaseutuasiamies kollegoineen auttaa kaikissa tukiviidakkoon liittyvissä hyvin matalalla kynnyksellä.
Karhun kouria ja isoveljen valvovia silmiä
Maatilojen määrä on laskenut Pellonperän koko 30-vuotisen uran ajan. Samalla tilojen keskikoko on kasvanut ollen nyt Pöytyällä 60–70 hehtaaria tilaa kohden. Suurimpien viljelystilojen koko lasketaan jo sadoissa hehtaareissa.
Loimaan yhteistoiminta-alueella on lähes 1200 maanviljelijää, heistä noin 70 Oripäässä ja kolmisen sataa Pöytyällä. Kaikista alueen tiloista eläintiloja on vain viidennes eli noin 240.
– Myös eläintilojen määrä on laskenut. Jäljellä olevat alkavat olla aika suuria yksiköitä. Lypsykarjatiloja on enää alle kymmenen Pöytyällä ja Oripäässä, Pellonperä kertoo.
Maataloustukien ehtojen valvonta maatiloilla kuuluu Ely-keskukselle, mutta petovahinkokorvauksia hoitavat maaseutuasiamiehet. Paula Pellonperä on esimerkiksi käynyt viimeisen puolen vuoden aikana tarkastamassa kaksi karhuvahinkoa. Kummassakin tapauksessa karhu oli mennyt hunajan perässä mehiläistarhaan. Myös susivahinkojen katselmukset ovat tulleet hänelle tutuiksi.
– Työni suola on asiakkaat ja kevät. Kevät on myös stressaavinta aikaa, kun informaatiotulva on valtava. Pitää itse ensin opiskella muutokset ja sitten neuvoa viljelijöitä. Tuntuu, että kaikki menee koko ajan tarkemmaksi tukiehtojen suhteen.
Vuonna 2023 EU:n vaatimuksesta voimaan tullut satelliittiseuranta on saanut osan viljelijöistä kokemaan, että isoveli seuraa koko ajan, mitä he pelloillaan tekevät. Paula Pellonperä kuitenkin lohduttaa, ettei satelliittikuvista saa niin tarkkoja yksityiskohtia esiin, mutta hän ymmärtää, ettei valvonnan lisääminen ole itsenäiselle viljelijälle mieleen.
FAKTA: Maaseutuasiamiehen työsavotta
EU-maataloustukien käsittely, tukipäätösten tekeminen, hakemusten tarkastus ja valvonta
Tuen hakijoiden neuvonta ja koulutus
Hukkakaurakatselmukset kesällä
Riista- ja petovahinkojen katselmukset
Eläintenpitäjärekisterin ylläpito
Maatalouden huoltovarmuusasiat