Listat tuntuvat ympäröivän meidät. On tilastoja, kyselyitä, galluppeja, post-it-lappuja, kauppalistoja, kokemuslistoja, työlistoja, bucket-listoja, hittilistoja… Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Yleisin lista taitaa olla työlista tai kauppalista. Meillä on jokin puute ja listaamalla pyrimme saamaan sen toteutumaan oikealla tavalla tai oikeaan aikaan.
Itse teen listoja hahmottaakseni tulevaa ja poimimalla siitä olennaisimmat tehtävät. Jossain kohtaa huomaan hukanneeni listan tai unohtaneeni sen tekemisen ja olenkin jo tehnyt uuden, jonka olen ehkä myös unohtanut. Kun myöhemmin löydän listan, saatan hihitellä, että eipä tästä kovin montaa asiaa ole tehty, mutta listan ulkopuolelta on löytynyt monta paljon tärkeämpää juttua. Elämää ei voi liiaksi suunnitella, sillä yllätysvaraa tarvitaan.
Listojen tekijät ovat kovia unohtelemaan tai sitten listoilla pyritään pitämään elämä tiukasti paketissa. Tiukkapipoiset listat alkavat helposti hallitsemaan elämää. Jos listalta ei löydy jotain, sitä ei voi tehdä tai hommata. Kaikki listan asiat tulee suorittaa tai voi alkaa ahdistaa. Oman elämän listaaminen voi auttaa selkeyttämään arkea, mutta ranskalaisten viivojen ei kuulu olla elämän heittotähtiä, jotka alkavat viiltelemään, jos niitä ei vedetä listasta yli.
Elämänsuorituslistoja on varmasti hauska tehdä, mutta tekemättömät kokemukset voivat lisätä tyytymättömyyttä omaan elämään. Lista matkakohteista, kokemuksista tai vaikkapa petikumppaneista voi aiheuttaa vaikkapa maanisen viidenkympin villityksen, jos huomaa kokevansa, ettei ole tehnyt elämässä riittävästi – siis omasta mielestä. Ulkopuolelta katsottuna tilanne voi vaikuttaa aivan toisenlaiselta. Niin sanottu bucket list eli tekemisten unelmalista kertoo meille vain, että ihminen tavoittelee usein vain lisää. Unelmia pitää olla ja osa niistä on kiva toteuttaakin, mutta unelmanahan voi olla vaikka ihana, tavallinen arki.
Jokainen saa tietenkin listoittaa elämäänsä, kuten itse haluaa. Kuten kaikki remontoijat tietävät, niin aina jää puuttumaan se yksi lista, joka luvataan laittaa paikalleen sitten kun… Elämän ei kuulukaan olla täydellistä. Vähintään yhden listan puute tekee hyvää liiallista täydellisyyttä tavoitteleville. Tulevaisuus kuuluu olla hieman avoin ja siihen on hyvä tottua – kuten siihen puuttuvaan listaan, jonka puutetta lopulta ei edes enää huomaa.
toimituksen avustaja
Tuomas Honkasalo
tuoveli@gmail.com