KOSKI. Ajatus kotiseutuyhdistyksestä sai Koskella alkunsa jo 1950–luvulla, mutta suunnitelma pantiin täytäntöön vasta 17.4.1985. Tämän jälkeen paikallista kulttuuriperintöä ja kylän elinvoimaa onkin ylläpidetty mitä erilaisimmin tempauksin ja jäsenmääräkin on tuplaantunut nykyiseen 282 henkeen.
Yhdistys on järjestänyt muun muassa kesäretkiä, kulttuurikävelyitä, kyläkoulukierroksen, pyöräretkiä, kulttuurirasteja ja elotansseja. Vuonna 1996 alettiin Kosken Kohauksen yhteydessä valita myös omaa unikekoa, Kosken Köntystä. Vesipaljuun upottamisesta on nykyään luovuttu, mutta perinne elää yhä; viime vuonna Köntys matkusti juhlaan vanhan traktorin perään kiinnitetyssä lihatiinussa.
Seuran nykyinen puheenjohtaja ja lihatiinussa matkannut Köntys Piika Vainio on ollut mukana Koskelaisseuran toiminnassa jo 1990-luvulta lähtien. Hän on toiminut puheenjohtajana useaan otteeseen. Yhdistys on hänelle kuin oma lapsi, ja kotiseudun historian ja perinteen vaaliminen onkin Vainiolle sydämen asia.
Tieto talteen
Vainio nauttii erityisesti niistä tapahtumista, joissa ollaan yhdessä luonnossa. Näitä ovat esimerkiksi lumisina talvina järjestetyt umpihanki- ja kuutamohiihdot sekä muut luontoretket. Vainion mukaan yhdistyksessä onkin haluttu panostaa juuri lähialueen tunnettavuuden lisäämiseen sekä kotiseututiedon säilymiseen.
Yhdistyksen tulevaisuuden kannalta Vainio pitää erityisen tärkeänä sen jäsenlehden, Koskelaisen, säilyttämistä sekä Myllytuvan toiminnan kehittämistä. Vuodesta 1992 saakka kerran vuodessa ilmestyvä Koskelainen jakaa tietoa ja tarinoita paitsi nykyisistä koskelaisista myös menneistä sukupolvista. Lehteä lähetetään jonkin verran myös Kosken ulkopuolelle, mikä kertoo kotiseuturakkauden sitkeydestä. Yhdistyksen 40–juhlavuoden kunniaksi lehti jaetaan tänä vuonna ilmaiseksi jokaiseen koskelaiseen kotiin.
Myllytupa, yhdistyksen toiminnan sydän, puolestaan siirtyi Koskelaisseuran käyttöön vuonna 2021, kun Kosken kunta lunasti sen perikunnalta. Vanha myllärin tupa on kunnostettu talkootyön ja kunnan rahoituksen avulla. Remontin valmistuttua tuvan toimintaa on tarkoitus kehittää sekä monipuolistaa.
Virkeä yhdistys
Vainio kuvailee Koskelaisseuraa virkeäksi yhdistykseksi, jonka tulevaisuus näyttää valoisalta. Jäsenistö kuitenkin ikääntyy, mikä aiheuttaa omat haasteensa.
–Nuorempaa verta tarvittaisiin, sillä suurin osa jäsenistä on eläkeläisiä. Myös johtokuntaan on vaikea saada ihmisiä, hän sanoo.
Nuoria tarvittaisiin paitsi seuran tulevaisuuden takeeksi myös digitalisaation vauhdittamiseksi. Tätä on pyritty tehostamaan erityisesti alakouluyhteistyöllä, mutta nyt yhteistyötä on Vainion johdolla pyritty kehittämään myös yläkoulun suuntaan.
Suunnitteilla on esimerkiksi yläastelaisten nykynuorten kielellä kirjoittama lehtijuttu. Toiminnalla on selkeä tavoite:
–Kasvatetaan nuorillemme vahvat juuret ja kotiseuturakkaus, jotta yhä useampi palaisi opiskeluistaan kotiseudulleen. Pikkukyläläisyys ei ole häpeä, Vainio sanoo.
40-vuotispäivät vanhanajan iltamien hengessä
Koskelaisseura juhli 40-vuotista taipalettaan järjestämällä 11.4.2025 Kosken työväentalolla perinteikkäät iltamat. Juhlissa kuultiin seuran puheenjohtaja Piika Vainion pitämä puhe 40–vuotisen yhdistyksen matkasta sekä jaettiin Suomen kotiseutuliiton myöntämät ansiomerkit kotiseututyön puolesta ahertaneille.
Kultaiset ansiomerkit annettiin seuran pitkäaikaisille aktiivijäsenille, Marjatta ”Piika” Vainiolle sekä Heikki Jallille. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin Irma Vesaselle yhdistyksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta julkaisutoiminnasta sekä esinetaltioinnista.
Tapahtuma oli ilmainen ja työväentalon sali täyttyikin juhlavieraista. Ohjelma oli monipuolista ja kunnioitti perinteisiä iltamamenoja. Illan aikana vieraat pääsivät kokemaan haitarin soittoa, runonlausuntaa, huumorinäytelmän, kansantanssia sekä laulua. Ilta päättyi livebändin säestämiin tansseihin, joiden aikana suurin osa vieraistakin uskaltautui parketille. Tarjolla oli myös kakkukahvit kaikille osallistujille.