KOSKI. Kosken ja Marttilan Vapepan eli vapaaehtoisen pelastuspalvelun ryhmä harjoitteli viime viikolla Hevonlinnan alueella.
Toimintaa veti Auranmaan ja Loimaan alueen Vapepa-paikallistoimikuntien puheenjohtaja, pöytyäläinen Virpi Arvola.
Harjoitus oli jatkoa maaliskuun alussa Koskella pidetylle Vapepan infotilaisuudelle, jonka tarkoituksena oli houkutella lisää väkeä etsijöiden joukkoon.
Koskella asuva Tanja Leino lähti mukaan etsintäharjoitukseen mielenkiinnosta ja halusta auttaa.
– Jos joku tosiaan eksyy metsään, se on ihan kamalaa omaisille. Olin kerran 1990-luvulla auttamassa etsinnässä, joka ei päättynyt hyvin. Marjastaja löytyi metsästä kuolleena.
–Tämä on myös hyötyliikuntaa ja ajattelin, että saisin täältä vinkkejä. Oppisin liikkumaan paremmin metsässä, Leino miettii.
– Helposti ne on ne marjastajat, jotka ovat kateissa. Aina pitäisi sanoa läheisille, mihin menee, ottaa puhelin mukaan ja ladata puhelimeen 112-sovellus. Jos eksyy, soittamalla numeroon 112 henkilö löytyy heti paikanninsovelluksen avulla, vieressä seisova Arvola neuvoo.
Kuka vaan voi eksyä
Hanna Paasivirta on Leinon tavoin harjoituksen ensikertalainen. Hän halusi kouluttaa koirastaan hakukoiraa etsintöihin, mutta henkilöetsinnässä käytettävien pelastuskoirien on oltava virkahyväksyttyjä, joten Paasivirta päätti ensin kouluttaa itsensä etsijäksi.
SPR:ssä aiemmin toiminut Tomi Martikainen puolestaan on nykyisin Vapepassa ystävän houkuttelemana, samoin kolmatta vuotta mukana oleva Tanja Kummelus.
Minna Hallanheimo on pidempään toimineista etsijöistä ainoa, jolla on etsinnän lisäksi omakohtaista kokemusta eksymisestä.
– Kaksi vuotta sitten olin 200 kilometrin päässä kotoani. Lähdin sieni- ja marjareissulle jo entuudestaan tuttuun maastoon. Vein marjat välillä autoon ja join taukokahvit. Lähdin uudestaan vielä sienimetsään, mutta unohdin puhelimen autolle. Hetken päästä tuli kova sadekuuro, joka tummensi metsän ja sumensi silmälasit. Maisema näytti aivan vieraalta ja suuntavaisto oli hetken kateissa. Ensin iski paniikki ja sen jälkeen häpeä. Olen itse Vapepassa ja silti käy näin, Hallanheimo kertaa kaikesta huolimatta onnellisesti päätynyttä tapahtumaa.
Hetken suuntaa arvioituaan hän löysi takaisin tielle ja sitä pitkin lopulta myös autolleen.
Vessapaperista on moneksi
Hevonlinnan harjoitus aloitetaan pukemalla kaikille heijastinliivit ja tarkastamalla osallistujien reppujen sisältö.
Virpi Arvola ja Tanja Kummelus luettelevat, mitä kaikkea etsijän repusta pitäisi löytyä: ensiapupakkaus, taskulamppu tai mieluiten otsalamppu, tulitikut, juotavaa, avaruuslakana, pilli, eväät, suojalasit risukkojen varalta, korvatulpat, vihko ja kynä sekä kompassi. Myös villasukat ja vaihtopaita voivat olla tarpeen.
Etsijän omien eväiden on riitettävä neljäksi tunniksi. Jos tehtävä vie enemmän aikaa, on etsinnän järjestäjätahon vastattava etsijöiden muonituksesta.
Korvatulpat taas ovat matkassa siltä varalta, että mikäli helikopteri tulee haravoimaan etsintäaluetta, se voi käyttää lämpökameraa ja lentää matalalla, jolloin roottorien ääni koskee maassa olevien korviin.
Jokaisella etsijällä on lisäksi mukanaan merkitsemisnauhaa eli WC-paperirullasta leikattu kapeampi suiro, jolla merkitään maastoon jo etsitty alue.
– Maastoon ei saa jättää pysyviä merkkejä, mutta WC-paperia saa laittaa, se maatuu nopeasti, Arvola opastaa.
Seuraavan etsintäkurssin teoriaosuus pidetään Koskella 7. toukokuuta. Lisätietoja antaa Virpi Arvola, arvolavirpi@gmail.com
Reunimmainen etsijä merkitsee reittiä, jotta tiedetään, mistä kohdasta alue on jo tutkittu. Mallia näyttävät Minna Hallanheimo, Virpi Arvola, Tanja Leino, Hanna Paasivirta, Tanja Kummelus ja Tomi Martikainen.
Hälytysryhmissä harjoitellaan pari kertaa vuodessa
Vuonna 1964 perustetun vapaaehtoiseen pelastuspalvelun toimintaan voi lähteä mukaan jokainen, joka haluaa auttaa muita. Vapepalaiset toimivat erikseen kutsuttaessa viranomaisten apuna onnettomuuksissa ja kriisitilanteissa.
Pelastuspalvelussa voi toimia esimerkiksi ensihuollon tai henkisen tuen tehtävissä, liikenteen ohjaajana, muonittajana tai maastoetsijänä.
– Meidän pääpainomme on etsinnässä. Tarjoamme koulutusta ja harjoittelemme etsintää, Auranmaan ja Loimaan alueen Vapepa-paikallistoimikuntien puheenjohtaja Virpi Arvola kertoo.
Auranmaalla ja lähiseudulla toimii kolme Vapepan hälytysryhmää: Pöytyän, Auran ja Oripään, Kosken ja Marttilan sekä Loimaan ryhmä.
Virpi Arvolan mukaan tavoitteena on, että kullakin hälytysryhmällä olisi yksi peruskurssi ja yksi etsintäkurssi vuodessa.
– Yhteistyötä tehdään myös muiden hälytysryhmien kanssa, joten myös niiden kursseille pääsee mukaan, mikäli intoa on, hän muistuttaa.