LIETO/Tarvasjoki. Vajaat kolme vuotta tyhjillään seisonut Tarvashovi alkaa jo ulkoisestikin näyttää rapistuneelta autiotalolta. Vandaalit ovat töhrineet seiniä graffiteilla sekä rikkoneet ikkunoita ja ilkivaltaa on tehty myös sisätiloissa. Rikotut lasit on peitetty vanereilla.
Vuonna 1968 valmistunut Tarvashovi ehti palvella paikkakuntalaisia 54 vuotta ennen kuin Liedon kaupungin tekemät päätökset ja koulun yhteyteen rakennettu liikuntasali hiljensivät tarvasjokelaisten ylpeyden kokonaan. Uimahalli suljettiin jo koronavuonna 2 020.
LUPA Tarvashovin myymiseen annettiin samoihin aikoihin, kun uusi liikuntasali oli valmistumassa, eli kolmisen vuotta sitten. Tarvashovi Oy olisi tuolloin ollut kiinnostunut, mutta yhteisymmärrykseen ei päästy. Viime syksynä rakennusta kaupiteltiin Huutokaupat.comissa.
Liedon teknisten palvelujen toimialajohtaja Jonas Nylundin mukaan kaksivaiheisen myyntiprosessin ensimmäisessä vaiheessa Tarvashovin käytöstä esitettiin hyviä ja uskottavia ehdotuksia, mutta toisen vaiheen rahalliset tarjoukset jäivät puuttumaan. Nyt myyntiä aiotaan yrittää vielä ainakin kertaalleen uudestaan. Nylund arvelee, että myyntiyrityksessä menetellään samoin kuin edelliselläkin kierroksella.
–Kaupunki haluaa varmistua siitä, että ostajalla on terve ajatus rakennuksen käytöstä ja että rakennus tulisi oikeasti pitkäaikaiseen hyvään käyttöön, hän perustelee.
Nykykunnossaan rakennus vain on entistäkin vähemmän houkutteleva. Nylund kertoo, että sisällä on muun muassa väännelty suihkuputkia ja rikottu peilejä. Uima-altaiden käyttöönottokin vaatisi huoltotoimenpiteitä ja kunnostustöitä.
Nylund pitää tilannetta ikävänä, mutta esimerkiksi ikkunoita ei hänen mukaansa kannata korjata, kun paikkoja hajotetaan jatkuvalla tahdilla. Ilkivallan hillitsemiseksi rakennukseen on asennettu valvontakameroita ja niiden pohjalta on tehty rikosilmoituksiakin.
JOS ostajaa ei edelleenkään löydy, Liedon päättäjät vaikuttavat olevan jatkon suhteen samoilla linjoilla.
–Jonkinnäköinen piste ja ratkaisu asiaan pitää saada, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mari Mikkola (kok.) linjaa.
Myöskään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juhani Pilpola (ps.) ja Liedon keskustan ryhmäpuheenjohtaja Juha Marjomaa eivät kannata myynnin jatkamista.
–Tällä valtuustokaudella tuskin tullaan tekemään muuta kuin myyntiä kiinteistön kohdalla. Uuden vaalien jälkeen valitun kaupunginhallituksen toivoisin jo syksyllä ottavan asian mietittäväksi, jos kiinteistö on edelleen myymättä. Rapistuvan kunnon ja jatkuvan ilkivallan seurauksena myynti vaikeutuu jatkuvasti, Marjomaa sanoo.
VAIHTOEHDOT ovat vähissä, mikäli Tarvashovi jää myymättä. Mikkola ja Marjomaa pitävät purkamista realistisimpana vaihtoehtona. Mikkola toteaa rapistuvan rakennuksen maisemallisestikin hirvittäväksi, ja kumpikin näkee hylätyssä rakennuksessa turvallisuusuhkia.
–Rapistuminen toisi mukanaan isoja vastuukysymyksiä, joita voi syntyä ilkivallan seurauksena kohdistuen henkilö- tai omaisuusvaateisiin, Marjomaa miettii eikä pidä esimerkiksi vuokraamista järkevänä vaihtoehtona.
–Vuokraaminen tai muu käyttö vaatisi mittavan korjauksen joka tapauksessa. Näissä tapauksissa pitäisi vuokralainen tai muu käyttö olla selvitettynä, jotta se olisi taloudellisesti järkevää.
Pilpola toteaa kaikki vaihtoehdot kalliiksi.
–Ehkä pitää kysyä puolustusvoimilta, josko tarvitsevat harjoitustilaa esimerkiksi rakennuksien puolustamiseen tai valtaamiseen, hän heittää ja harmittelee, että keinoja ilkivallan estämiseen on vähän.
–Nykypäivinä sana ”ilkivalta” vähättelee sitä anarkiaa ja tuhovimmaa, jota niin yksityiset kuin julkiset rakennukset ja rakenteet saavat osakseen. Mallia tällaiselle toiminnalle annetaan jopa erään ison kaupungin pormestaritasolta. Ennen vanhaan sanottiin, että kylä kasvattaa. Nykyään ei kukaan uskalla puuttua, kun ei tiedä mitä saa vastaansa.
Ilkivalta harmittaa myös Marjomaata.
–Kun ilkivalta kohdistuu kaupungin omaisuuteen, maksamme kaikki siitä jossain muodossa. Ilkivallan tekijä on aina korvausvelvollinen, joten toivon seuraavan ikkunan rikkojan muistavan vastuunsa, hän sanoo.