Perussuomalaisten Lassi Relander kirjoitti käyttöhuoneista mielipidekirjoituksen (AVL 4.3.), jossa ne tuomittiin vahvasti ja moitittiin käyttöhuoneita puolustelevia. Lähestytään asiaa mielipiteiden sijaan faktojen kautta.
On kansainvälistä tutkittua näyttöä, että käyttöhuoneisiin on tullut henkilöitä, jotka normaalisti käyttävät huumeita julkisissa paikoissa, kuten leikkipuistoissa tai puistoissa. Tämä tarkoittaa, että luontoon ja julkisille paikoille jää vähemmän likaisia ruiskuja, eli tartuntariskit vähenevät.
Yksi huumeiden käytön vakavimpia sivuhaittoja on tautien leviäminen käytettyjen neulojen kautta. Käyttöhuoneissa voidaan varmistaa, että joka pistoon käytetään eri neulaa ja sitä kautta vähentää tartuntoja. Esimerkiksi HIV:n hoito maksaa yhtä potilasta kohden valtiolle noin 500 000 euroa ja C-hep -hoito kymmeniä tuhansia. Pitkässä kuvassa käyttöhuoneet siis tuottavat säästöjä, eivät kuluja. Käyttöhuoneet myös vähentävät yliannostuksesta johtuvia kuolemia.
Monesti vedotaan myös siihen, että ehkäisy ja vieroitus on tärkeämpää. Käyttöhuoneissa kuitenkin tehdään myös ehkäisevää päihdetyötä, jonka avulla ihmisiä voidaan auttaa irti huumeista.
Yksi käytetty väite on myös rikollisuuden lisääntyminen alueilla, joilla on käyttöhuoneita. Tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä väitettä, eikä käyttöhuoneista johtuvasta rikollisuuden kasvusta ole näyttöä.
Tärkein asia on kuitenkin se, että huumeiden käyttäjät ovat ihmisiä, jotka ovat sairastuneet addiktioon. Heilläkin on ihmisiä, jotka rakastavat heitä ja kaipaavat heitä elämään. Jos huumeiden käyttöhuoneet auttavat pelastamaan edes yhden elämän, ovat ne rahoituksen arvoisia.
Janne Hirvensalo
Viitatut tutkimukset, EUDA ja THL,
https://www.euda.europa.eu/topics/pods/drug-consumption-rooms_en
https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/huumeet/huumetutkimus/huumetyota-meilla-ja-maailmalla/huumeiden-kayttohuoneet