Vaikka maakuntavaltuustojen valta on ilman verotusoikeutta rajallinen eli säästää pitää jos valtio niin määrää, hyvinvointialueilla tehdään jatkuvasti myös valintoja, mistä säästetään. Linjaa vedetään esimerkiksi siitä, että pitääkö palvelun olla paikallinen, jos järjestävä organisaatio on maakunnallinen. Vastaus on kyllä. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivapaikan sijainti on kaikkea muuta kuin yhdentekevä asia, sillä hoivakodissa käy toivottavasti myös omaisia. Mitä pidempi matka kotiseudulle, sitä vähemmän vierailuja.
Kuntien päätösvallan ytimessä on puolestaan koulutus ja varhaiskasvatus. Ne kiinnostavat kaikkia, sillä yhteiskunta joka ei rakenna tulevaisuuttaan, syö eväitään ennen kuin niitä on edes leivottu.
Olipa yhteiskunnan tuottama palvelu kunnallinen, maakunnallinen tai valtakunnallinen, niiden takaa löytyy aina poliittisia linjanvetoja, joita tekevät vaaleilla valitut edustajat.
Äänestäjän tehtävä on siinä mielessä helppo, että poliittiset jakolinjat ovat nykyisin hyvin selviä. Äänestäjän pitää vain valita omasta mielestään järkevin ja piirtää numero äänestyslippuun.