KOSKI. Kosken lukioon saapui keskiviikkona nimekäs joukko poliitikkoja: Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki, Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Salo, Turun Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Laura Kallio, Turun Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jyrki Åland sekä Vihreiden nuorten puheenjohtaja Selinä Nera.
Paneelin juontajat Lotta Nurminen ja Liina-Linnea Rautoma käynnistivät keskustelun tiedustelemalla, miksi paikalle kutsutut olivat halunneet politiikkaan ja juuri tiettyyn puolueeseen.
Kosken lukion kasvatti Lauri Salo vastasi politiikan olevan paras tapa vaikuttaa tärkeisiin asioihin, kuten sote-ratkaisuihin sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Keskustan ideologian Salo kiteytti todeten sen olevan puolue, joka välittää ihmisistä postinumerosta tai sukupuolesta riippumatta.
Vasemmiston Laura Kallio sanoi pitävänsä Salon edustaman puolueen aluepolitiikkaa hyvänä, mutta keskustan talouspolitiikassa olisi hänen mielestään parannettavaa.
– Julkisia palveluja pitäisi tukea paljon enemmän, jotta koulut ja sote-keskukset olisivat lähellä, Kallio linjasi ja väitti Vasemmistoliittoa ainoaksi kaikista ihmisistä aidosti välittäväksi puolueeksi.
Päätöstään ryhtyä poliitikoksi Kallio perusteli ärsyyntymisellä aikuisiin, jotka tekevät huonoja päätöksiä nuorten yli.
Puolue on kuin nalkuttava vanhempi
Huonolta tuntunut päätöksenteko oli saanut myös Kokoomusnuorten Binga Tupamäen politiikkaan. Idealismin sijaan häntä kiehtoo realistinen ajattelu sekä taloudellisten rajojen tunnistaminen, mikä on Tupamäen mielestä kokoomuksen heiniä. Hän muistutti, ettei politiikka ole erikoista vaan se on pohjimmiltaan arkisten asioiden käsittelyä.
Rajojen tärkeyttä korosti myös Jyrki Åland, joka vertasi perussuomalaisia ikäviä asioita esille nostavaan äitiin, jonka päämäärä on saada Suomi nousemaan. Åland kertoi pitävänsä isänmaallisuutta sekä perusarvoja ohjenuorina ja sen vuoksi perussuomalaiset on hänelle ainut vaihtoehto. Kuten muut panelistit, hänkin lähti politiikkaan ärtymyksen saattelemana.
– Halusin saada aikaiseksi muutosta, kun asiat eivät menneet yhteiskunnassa minua miellyttävällä tavalla. Päätöksenteossa oli enemmän vatulointia kuin sitä, että saatiin asioita aikaiseksi. Yhteiskunnassa on paljon pelkotiloja ja ongelmia, joita pitää ratkoa, Åland totesi.
Ihmisoikeusaktivistina tunnettu Selinä Nera kokee tärkeäksi vihreiden tavoitteen varmistaa, että Maa-planeetta pysyy voimissaan. Puolueessaan Nera arvostaa ajatusmallia, jonka mukaan jokaista kuunnellaan ja jokaisella on oikeus muodostaa mielipiteensä.
Nerankin kohdalla kipinän politiikkaan sytytti turhauma. Hän kyllästyi näkemään luokkatoveriensa uupumista ja harmistui myös siihen, ettei ihmisillä ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia.
Maahanmuutto kirvoitti mielipiteitä
Juontajat esittivät väittämiä, joista tuli ilmaista mielipide kyllä tai ei -paperilappua näyttämällä. Eniten kommentteja keräsi Suomen pitää lisätä maahanmuuttoa -väittämä.
Lauri Salo sanoi keskustan ajavan maahanmuuton lisäämistä, sillä Suomen väestönkehityksen vuoksi tekijöitä on saatava muualta.
– Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Nykyinen elintaso vaatii maahanmuuttoa, jos ette ole kaikki valmiita synnyttämään 5–10 lasta. Keskittyisin siihen, että maahanmuuttajille saadaan töitä, Binga Tupamäki totesi.
Laura Kallio ehätti lisäämään, ettei maahanmuuttajia voida ottaa mistään. Sen sijaan yhteiskunnan pitää olla sellainen, että se houkuttelee tulemaan.
Jyrki Åland pitäisi ovet avoinna ainoastaan työperäiselle maahanmuutolle. Hänkin on huolissaan Suomen väestönkehityksestä.
– Ensimmäinen lapsi saadaan myöhään ja toista lasta ei välttämättä tule, Åland summasi.
Selinä Nera kokee eriarvoistavana ajatuksen, että maahanmuuttajia ohjataan matalapalkka-aloille. Hänen toiveensa on, että Suomi olisi sotien ja ilmastonmuutoksen maailmassa paikka, johon on turvallista tulla.
Parituntisen tilaisuuden lopuksi lukiolaiset pääsivät harjoittamaan väittelytaitoaan poliitikkojen kanssa arpalipun osoittamasta aiheesta. Oppilas sai valita, halusiko hän esimerkiksi kannattaa tai vastustaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Poliitikon oli tyydyttävä puolustamaan jäljelle jäänyttä kantaa, oli se sitten hänen edustamansa puolueen linjan mukainen tai ei.