KOSKI. Paraisilla asuvan Tuula Vainio-Syrjälän aviomies omistaa metsää Koskella. Sen ansiosta pariskunta pääsi aikoinaan mukaan metsästysseura Kosken Eränkävijöihin.
– Kun aloitin kurssilla, en edes ajatellut metsästää, 11 vuotta sitten metsästäjäntutkinnon suorittanut rouva kertoo.
Sen sijaan hän halusi oppia lisää lajintunnistusta ja kasvattaa tietämystään Suomen luonnosta. Vainio-Syrjälän aiempi tietämys metsästyksestä rajoittui siihen, että hänen isänsä ja useat aviomiehen sukulaiset metsästivät.
– Kun isältäni sitten jäi jälkeen mittava asearsenaali ja sukulaiset jatkuvasti kyselivät, milloin mieheni alkaa metsästää, päädyimme lopulta molemmat lajin pariin.
Kosken Eränkävijöiden käytössä on lähes yhtenäinen, noin 16 500 hehtaarin metsästysalue. Alueen laajuus selittyy sillä, että Eränkävijät, kuten muutkin metsästysseurat, vuokraavat useiden eri maanomistajien maita ja saavat sen perustella maanomistajilta luvan metsästää näiden mailla.
Jos maanomistaja omistaa riittävästi maata – maan riittävyys merkitsee eri eläinlajien metsästyksessä eri hehtaarimääriä – hän voi metsästää omilla maillaan ilman metsästysseuraan kuulumistakin.
– Rajoituksena omilla mailla metsästykseen on vain se, että asuttuihin naapureihin on oltava yli 150 metriä matkaa, eikä taajama-alueella saa metsästää, Vainio-Syrjälä muistuttaa.
Korkeintaan kahdeksan virhettä
Tuula Vainio-Syrjälä haluaa kuitenkin painottaa, että metsästyksessä ei pääasia ole eläimen ampuminen vaan se, että tunnetaan eläimet, niiden tavat ja luonnon vuodenkierto.
– Sellaista ajattelua, eettisyyttä ja turvallisuutta yritän opettaa myös metsästyskurssilaisille, vuodesta 2016 lähtien kursseja vetänyt nainen toteaa.
Metsäsästystutkintoon valmentava kurssi kestää 12 oppituntia ja sen päätteeksi voi suorittaa metsästäjäntutkinnon. Kokeessa on tunnistettava 15 kuvaa ja vastattava 45 monivalintatehtävään. Kokeen läpäisijällä saa olla korkeintaan kahdeksan virhettä.
– Kurssin käymiseen ei ole ikärajaa. Ikähaitari kursseillani on vaihdellut 9-vuotiaasta 65-vuotiaaseen.
Metsästäjien keski-ikä on nykyisin monissa metsästysseuroissa noussut melko korkeaksi. Kosken Eränkävijöiden keski-ikä on 54 vuotta. Seuran nuorin jäsen on 12-vuotias.
– Meillä on seurassa noin 190 jäsentä, mutta aktiivisia heistä on lähes sata.
Talkoohenki on valttia metsästysseuroissa
Tutkintotodistuksen saatuaan metsästäjäksi haluava täysi-ikäinen voi hakea aselupaa ja yli 15-vuotias rinnakkaislupaa.
– Aseluvan hakemisen perusteeksi kannattaa mainita, että haluaa metsästäjäksi. Ellei kuulu metsästysseuraan, voi metsästää valtion mailla tiettyjä lajeja. Mahdollista on myös metsästää metsästysseuraan kuuluvan ystävän kanssa hänen vieraanaan, Tuula Vainio-Syrjälä kertoo.
Jos asuu tietyllä paikkakunnalla tai omistaa alueella metsästyskelpoista maata, voi anoa kyseisen alueen metsästysseuralta siihen liittymistä.
– Eri seuroilla voi olla eri sääntöjä liittymiseen. Meillä esimerkiksi riittää se, että vaikka asut muualla, mutta itse tai vanhempasi omistavat täällä maata, pääset mukaan.
Vainio-Syrjälän mukaan metsästysseuroja kiinnostaa uusien jäsenten suhteen eniten se, miten talkoohenkisiä nämä ovat, sillä seuroissa riittää vapaaehtoistöitä.
Metsästettäessä suurriistaa rihlatulla luotiaseella on suoritettava ammuntakoe joka kolmas vuosi ennen metsästyskauden alkua.
– Ohjeeni on kaikille metsästystä aloittaville se, että mene ensin kiikarin kanssa alueelle, jossa aiot metsästää, ja tunnista alueella liikkuvat riistaeläimet ennen kuin aloitat metsästyksen, kurssin vetäjä opastaa.
Metsästäjän tutkintoon valmentava kurssi 25.3., 27.3., 1.4. ja 3.4. klo 17.30-20.30 Kosken Eränkävijöiden Erämajalla, os. Ruonantie 176, Koski. Ilmoittautumiset p. 0400 531 721 tai sähköpostilla tuula.vainio@gmail.com (ilmoittautumiseen nimi ja yhteystiedot). Hinta 50 €. Metsästäjän tutkinto pidetään 8.4. klo 18.
FAKTA: Aselupa ja metsästysoikeus
Aselupa edellyttää aseelle hyväksyttävää käyttötarkoitusta, kuten esimerkiksi metsästystä, ampumaurheiluharrastusta tai työtä, jossa ase on välttämätön.
Aseluvan perusteluissa on kerrottava, mitä riistaa ja missä sekä millä oikeudella aikoo metsästää.
Pyyntilupia valtion omistamille metsästysmaille myy metsähallitus, joka kannustaa pienpetojen pyyntiin tarjoamalla edullisia pienpetolupia.
Jokainen metsästäjä voi koota seurueen ja hakea hirvenmetsästysaluetta Metsähallitukselta metsästyskaudeksi kerrallaan.
Etusija on metsästäjillä, joilla ei muuta mahdollisuutta hirven pyyntiin.