
MARTTILA. Salon seurakunnan seurakuntamestari Arto Lehtovirta on toinen koko suuren seurakunnan vakinaisista työntekijöistä, jonka työtehtäviin kuuluu haudankaivuu, myös Marttilan ja Kosken alueella.
Koskella kaivetaan hänen mukaansa hieman enemmän hautoja kuin Marttilassa.
– Välillä voi olla pitkiä jaksoja, jolloin ei kaiveta yhtään hautaa, toisinaan taas niitä kaivetaan viikoittain. Jostain syystä syksy ja vuoden vaihde ovat kiireisimpiä aikoja kaivuussa.
Ennen vanhaa suntiot kaivoivat hautoja, nykyisin he ovat Lehtovirran apuna kaivuussa, koska tuntevat oman hautausmaansa käytänteet.
Tosin Marttilassa ja Koskella suntiot hoitavat edelleen uurnahaudat, jotka kaivetaan lapiolla.
Lähitulevaisuudessa hautaustoimen hinnat tulevat kohoamaan merkittävästi – valtion ja kirkkohallituksen ohjeiden myötä. Tällä hetkellä Salon seurakunnassa arkkuhauta maksaa noin 200 euroa ja uurnahauta sata euroa oman kunnan asukkaalta. Ulkopaikkakuntalaiselle hinnat ovat kaksinkertaiset.
– Seurakunnan hoitamien hautojen hoito kuitenkin jatkuu ennallaan, eikä hoitohintoihin ole tiedossa muutoksia lähiaikoina sen paremmin Marttilassa kuin Koskellakaan, Lehtovirta lohduttaa.

Arkkuhautausten väli on hyytävän lyhyt
Kun hautoja kaivetaan entisten hautojen päälle, nousee maan pinnalle väkisin myös luita. Ne pyritään Arto Lehtovirran mukaan pistämään aina takaisin, haudan pohjalle.
– Arkkuhautausten väli on nykyisin 20 vuotta. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että se on liian lyhyt aika. Sillon kun tulin tänne töihin, aika oli vielä 25 vuotta. Joku taho on ehdottanut jopa 15 vuotta hautausten väliajaksi. Minusta se ei ole vaihtoehto, Lehtovirta toteaa.
Maan ollessa roudassa aloitetaan hautapaikan sulatus noin viikkoa ennen kaivuutyön aloittamista. Haastavinta haudankaivuu on kevään sulamisvesien aikaan, kun maa on vielä jäässä eikä ime vesiä. Arkkua hautaan laskettaessa vedet on silti aina pumpattu pohjalta pois.
Keväällä ja syksyllä seurakunta tiivistää kauden aikana kaivetut haudat – eli täryttää hautakummun matalaksi. Vasta sen jälkeen saa haudalle asentaa hautakiven.
Kivien asentaminen ja oikominen on hautakiviliikkeiden työtä. Seurakunta oikoo kiviä ainoastaan silloin, kun seurakunnan toimet ovat aiheuttaneet niiden kallistumisen.
Salon seurakunnassa kaikilta haudoilta leikataan kesäkaudella nurmi – olipa haudanhoito maksettu tai ei. Omaiset saavat istuttaa haudoille kukkia tai pieniä puita, mutta ne eivät saa levitä naapurin haudalle eivätkä koko haudan kokoiseksi kukkamaaksi.
– Toivoisimme tietenkin, että kaikki hoitaisivat hautoja, se olisi hautausmaan yleisilmeen kannalta hyvä, seurakuntamestari toteaa.

Ainaishaudat ovat menneisyyttä
Vielä 1960-luvulla hautausmailta sai ainaishautoja, jotka palautuvat seurakunnalle joko vapaaehtoisen ilmoituksen tai julkisen hoitamattomuus -kuulutuksen kautta.
– Kuulutus on hankalaa ja hidasta, Arto Lehtovirta tietää.
Mennyttä aikaa edustavat myös reunakivillä varustetut haudat. Niitä ei enää sallita. Lehtovirta muistaa uraltaan yhden ainoan tapauksen, jossa reunakivihaudalle annettiin poikkeuslupa.
Vielä olemassa olevien reunakivihautojen vanhat reunakivet saa säilyttää tai ne voidaan omaisten pyynnöstä poistaa. Joka tapauksessa reunakivillä varustetuista haudoista peritään erillinen reunakivilisä, sillä ne hankaloittavat hautausmaan hoitoa.
Mennyttä on sekin, ettei koiria saisi tuoda hautausmaalle. Nykyisin koiria saa kuljettaa kytkettyinä seurakunnan hautausmailla, vanhoista koirat kielletty -kylteistä huolimatta.
Muistolehto on hautauksessa Lehtovirran mukaan nouseva trendi. Siinä seurakunta hautaa tuhkat muistolehtoon, eikä omaisille koidu velvoitteita. Sirottelulehdoissa omaiset saavat vielä olla mukana sirottelemassa tuhkat alueelle, jossa ei ole edes vainajien nimiä missään näkyvissä.
– Sirottelu mereen on sallittua vesialueen omistajan luvalla ja maalle maanomistajan luvalla, Lehtovirta muistuttaa.
FAKTA
Tuhkalle on kolme eri vaihtoehtoa
Salon seurakunnan alueella sijaitsee 24 erilaista hautausmaata.
Maaseudulla on enemmän arkkuhautauksia kuin kaupungeissa.
Tuhkausten suosio kasvaa jatkuvasti.
Tuhkat voi haudata uurnalehtoon, muistolehtoon tai sirottelulehtoon.
Salon seurakunnan sirottelulehdot ovat Angelniemellä ja Särkisalossa. Särkisalossa on myös vesialue, jonne saa sirotella tuhkat.
Arkkupaikkojen koko kasvaa
Pisin haudan hallinta-aika on 25 vuotta.
Hautapaikka palautuu seurakunnalle, kun hallinta-aika loppuu, hallinta-aikakuulutus on suoritettu eikä hautaa lunasteta uudelleen.
Perinteiset arkkupaikat ovat kooltaan 1 m x 2 m.
Uudet arkkupaikat ovat kooltaan 1,2 x x 2 m, koska ihmiset ja arkut ovat aiempaa kookkaampia.
Tavallisen haudan syvyys on 1,5 m.
Syvähaudan syvyys on 2,1 m, jolloin hautaan mahtuu päällekkäin kaksi arkkua.
Uurnahaudan koko on 60 cm x 60 cm.