AURANMAA. Auranmaa ja Loimaa lienevät Varsinais-Suomen aurinkoisimpia kolkkia vireillä olevien aurinkovoimahankkeiden perusteella. Varsinais-Suomessa on tuoreimman tiedon mukaan vireillä 26 aurinkovoimahanketta, joista kymmenen sijaitsee Auranmaalla ja kolme Loimaalla.
Mikäli kaikki vireillä olevat hankkeet toteutuvat, aurinkovoimaloita putkahtaa kuin sieniä sateella erityisesti Fingridin Lieto–Forssa-voimajohdon läheisyyteen. Tarvasjoen ja Kosken välille, noin 25 kilometrin matkalle, suunnitellaan kuutta aurinkovoimalaa. Karinaisiin suunniteltu Saunojanrahkan voimala sijoittuu myös melko lähelle.
Voimaloiden keskinäiset etäisyydet lähimpänä olevaan voimalaan vaihtelevat arviolta noin 2–9 kilometrin välillä. Tällä energiantuotantoalueeksi tulevaisuudessa mahdollisesti muuttuvalla kaistaleella sijaitsee lisäksi Verhonkulman tuulipuisto.
AURANMAAN aurinkovoimahankkeista pisimmälle ovat edenneet Oripään Haverinsuon, Pöytyän Uusiniityn ja Kosken Verhonkulman hankkeet, joissa odotellaan enää investointipäätöksiä. Kantinkulman aurinkovoimalalle Marttilan tekninen lautakunta myönsi rakennusluvan 6.2. kokouksessa ja Santinkulman voimalan suunnittelutarveratkaisuun annettiin myönteinen päätös. Pöytyän Saunojanrahkan hankkeen suunnittelutarveratkaisusta on valitettu ja muissa hankkeissa on luvitukset tai esiselvitykset käynnissä.
Varsinais-Suomen ELY-keskus ei ole nähnyt yhdenkään Auranmaan aurinkovoimahankkeen kohdalla YVA-menettelyä tarpeelliseksi. Tuulivoimahankkeissa YVA-menettelyä eli ympäristövaikutusten arviointia edellytetään aina, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia. Jos aurinkovoimaan sovellettaisiin samaa 45 megawatin rajaa, Auranmaan hankkeista puolet olisi vaatinut YVA-menettelyn.
MIKSI tuuli- ja aurinkovoimaa eivät koske samat säännöt? Taustalla vaikuttaa vuonna 2017 uudistettu YVA-laki. Lain mukaan YVA-menettelyä sovelletaan hankkeisiin, jotka on nimetty YVA-lain liitteessä eli niin sanotussa hankeluettelossa.
Aurinkovoima ei ole hankeluettelossa mainittujen joukossa. Syynä siihen on, että lakiuudistuksen aikaan aurinkovoimaa ei vielä pidetty varteenotettavana energiantuotantomuotona eikä siitä edes kovin paljon keskusteltu.
Vaikka aurinkovoima ei ole YVA-lain hankeluettelossa, joissain tapauksissa siihenkin on sovellettu YVA-menettelyä. ELY-keskukset ovat tulkinneet lakia siten, että YVA-menettelyä sovelletaan aurinkovoimahankkeisiin, joissa hankealueen laajuus on yli 200 hehtaaria, voimala muuttaa yhtenäiseksi katsottavaa metsä-, suo- tai kosteikkoluontoa pysyväisluonteisesti tai voimalaan tulee vähintään 220 kilovoltin maanpäälliset voimajohdot, joiden pituus on yli 15 kilometriä.
AURANMAAN hankkeista yksikään ei ylitä 200 hehtaarin rajaa. Fingridin Lieto-Forssa voimajohdon varrelle sijoittuvien kuuden voimalan yhteiskoko on 396 hehtaaria. Kun näihin lisätään Saunojanrahka, päästään 516 hehtaariin.
Eri hankkeiden yhteisvaikutuksia arvioidaan silloin, kun hankkeessa on päätetty soveltaa YVA-menettelyä. Muiden hankkeiden läheisyys ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita päätöstä YVA-menettelyn soveltamisesta. Tällaisenaan YVA-laki jättää mahdollisuuden suunnitella aurinkovoimaloita vaikka vieriviereen, kunhan hankealueet pysyvät alle 200 hehtaarin kokoisena.
Kaikkinensa YVA-laki on siis tällä hetkellä varsin löyhä aurinkovoiman osalta. Kunnissakaan ei olla sen tiukempia. Esimerkiksi Siuntio on luvittamassa aurinkovoimaa valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, vaikka Uudenmaan ELY-keskus ja Uudenmaan liitto ovat linjanneet, että oikea suunnittelutapa olisi kaavoitus.
Samoin aikoo toimia Liedon kaupunki. Tarvasjoen Kallelaan suunnitellusta Mäentaustan voimalasta osa sijoittuu maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle, jonka avoimia näkymiä ei kaavamerkinnän mukaan saisi sulkea rakentamalla.
KUNTIEN intoa myöntää lupia energiantuotantoon saattaa tulevaisuudessa jossain määrin hillitä valtionosuusjärjestelmän uudistus, joka voi tuoda muutoksia voimalatuloihin. On ennakoitu, että jatkossa uusiutuvan energiantuotannon tuomista verovaroista jäisi enää puolet hyödyttämään kuntaa.
Myös ympäristöministeriössä selvitetään parhaillaan hankeluettelolisäyksen tarvetta. Ennen kuin lisäyksiä tulee, tai jos lisäys jää tekemättä, voinee kai sanoa, että aurinkovoima tarjoaa energiayhtiöille melko vapaan temmellyskentän.
Jatkossa yksittäisten kuntalaisten on myös hankala saada hankkeista kokonaiskuvaa, sillä toisin kuin hankekarttaa aiemmin ylläpitänyt Motiva, nykyinen ylläpitäjä Suomen uusiutuvat ry perii hankekartasta maksun. Maksuttomana kartan saavat käyttöönsä vain viranomaiset, toimittajat, tutkimuslaitokset ja Suomen uusiutuvat ry:n jäsenet.
Tätä artikkelia on taustoitettu haastattelemalla sähköpostitse ympäristöministeriön, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Auranmaan aurinkovoimahankkeiden edustajia. Taustatietoa ovat tarjonneet myös Suomen uusiutuvat ry:n ja Motivan nettisivut sekä Helsingin Sanomat ja Auranmaan Viikkolehti.
KOMMENTTI: Haluammeko ruokkia tekoälyä Auranmaalla?
Noin 917 jalkapallokentällistä. Auranmaan pinta-alasta se on vain noin 0,44 prosenttia, mutta pistää silti miettimään suunniteltujen aurinkovoimaloiden kokonaisvaikutusta luontoon, ympäristöön ja maisemaan.
Hankekehittäjien lupausten mukaan Auranmaan voimaloiden vuosituotanto olisi noin 480 gigawattituntia, mikä energiayhtiöiden laskelmia mukaillen vastaisi noin 88 000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta. Jos täällä tuotettu sähkö koituisi paikallisten asukkaiden hyödyksi, Auranmaa olisi tämän laskelman mukaan tulevaisuudessa vähintäänkin omavarainen. Näinkö ihanasti voisi käydä?
Energiantuotannosta halutaan vihreää, mikä onkin erinomainen tavoite. Mutta vaikka aurinkovoima onkin päästötöntä, luontoystävällistä sekään ei ole metsiin, soille ja pelloille sijoitettuna. Ainoa oikeasti vihreä tapa olisikin hillitä sähkön kulutusta. Sellaista tuskin on näköpiirissä, siitä pitävät huolen muun muassa sähköautot ja tekoäly, sillä nekään eivät toimi pyhällä hengellä.
Marika Timonen