
PÖYTYÄ/Riihikoski. –Sopiiko, että tänään mennään vaan ihan pieni lenkki, Eläkeliiton Pöytyän yhdistyksen puheenjohtaja Terhi Jänesniemi kyselee.
Riihikodin pihamaalle on kerääntynyt reilun parinkymmenen hengen joukko reippaita aamulenkille lähtijöitä. Juuri lenkkipäiväksi sattui talven toistaiseksi kovin pakkaspäivä, mutta se ei lähtijöitä haittaa.
Milja Qvistillä on käsikynkässään palvelukodin asukas ja muutamat muut eläkeliittolaiset työntävät pyörätuolissa istuvia asukkaita.
– Tämä on meidän yhdistyksemme ja seurakunnan yhteisjuttu. Kävelemme noin tunnin ja päätämme aina aamulenkin kahvihetkeen seurakuntatalolla, Jänesniemi kertoo.
Yhteisiä aamulenkkejä on tehty kerran kuukaudessa jo 15 vuoden ajan.
Pöytyän eläkeliittolaisten toimintakalenterissa on myös bocciaa kerran viikossa ja tuolijumppaa joka toinen viikko.
Kuukausikerho on nimensä mukaan kerran kuussa, samoin karaoke. Lisäksi tarjolla on laivamatkoja kahdesti vuodessa sekä kesäretkiä ja sokkomatkoja. Viimeksi mainitut ovat päivän reissuja, jotka tehdään linja-autolla. Vain nimetyt matkanvetäjät tietävät, mihin silloin mennään.

”Sinne neljän seinän sisälle ei auta jäädä”
Jorma Yli-Jaakkola on asunut koko elämänsä yhden kilometrin säteellä syntymäkodistaan. Hän jäi leskeksi vajaat kolme vuotta sitten ja on viime aikoina ruvennut käymään eläkeliiton toiminnoissa.
– Se boccia on mukavaa. Se tuo yhteisöllisyyttä. Sinne neljän seinän sisälle ei auta jäädä.
Yli-Jaakkola kiittelee sitä, että tarjolla on monenlaista toimintaa ja kun siitä edelleen ilmoitellaan kunnolla lehdessä, eikä vaan internetin syövereissä.
Milja Qvist on yhdistyksen hallituksen jäsen, vaikka tuli mukaan toimintaan vasta viime vuonna.
– Aika vähän tunnen yhdistyksen jäseniä, mutta paljon olen saanut tätä kautta uusia ystäviä. Kaikki ovat täällä samanarvoisia, sitä arvostan, Qvist miettii.

Miehiä kaivataan lisää
Terhi Jänesniemi on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana kolme vuotta. Ennen sitä pian yhdeksän vuotta eläkkeellä ollut luokanopettaja ehti toimia myös yhdistyksen hallituksessa.
Hänen edeltäjänsä puheenjohtajana oli Marjo-Riitta Nukarinen, jolle ehti kertyä kuusi vuotta puheenjohtajataivalta.
– Meillä on tehtäväkierto, puheenjohtajana saa olla sama henkilö korkeintaan kuusi vuotta peräkkäin, Nukarinen kertoo.
Jänesniemi iloitsee siitä, että väki lähtee toimintoihin suhteellisen helposti mukaan. Yhdistyksen 50-vuotisjuhliinkin on ilmoittautunut 220 henkeä.
–Miehiä kaivattaisiin aktiiviseen toimintaan lisää, heitä meillä ei niin ole.