KOSKI. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen piti tulla voimaan ensi vuoden alussa, mutta valtiovarainministeriö ilmoitti sen lykkäämisestä vuodella viime vuoden lokakuussa. Joulukuussa selvityshenkilöt Arto Sulonen ja Eero Laesterä luovuttivat valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvän raporttinsa. 200-sivuinen raportti pohtii sitä, miten valtionosuusjärjestelmää pitäisi uudistaa, kun sotepalvelut eivät enää ole kuntien vastuulla mutta toisaalta TE-palvelut ovat.
Valtionosuuksilla on suuri merkitys kuntien taloudessa. Asukasta kohden saatavat valtionosuudet poikkeavat kunnittain paljon. Auranmaalla esimerkiksi Kosken kunta saa paljon valtionosuuksia. Syitä on monia. Esimerkiksi se, että Koski on koulutuskunta ja lähikunnista kulkevat lukiolaiset tuovat kunnalle valtionosuuksia. Myös kunnan vanhusvoittoinen ikärakenne nostaa valtionosuuksia.
Suomi pidettävä asuttuna
Kosken kunnanjohtaja Henri Partanen ei odota uudistusta kovin luottavaisena, mutta ei toisaalta ole kovin huolissaankaan.
–Kun uudistuksia tehdään, maaseutua yleensä kuritetaan. En kuitenkaan usko, että pieniä maaseutukuntia tullaan valtionosuuksia uudistamalla ajamaan konkurssiin missään päin Suomea. Uudistuksessa on joka tapauksessa tasausjärjestelmiä ja koko Suomi on pidettävä asuttuna, Partanen painottaa.
Verotulotasaus on valtionosuusjärjestelmän osa eli kuntien verotulot lasketaan yhteen ja ne kunnat, jotka ovat alle keskiarvon saavat tasausta ja ne kunnat jotka ovat yli keskiarvon antavat tasausta.
–Osa kiinteistöveroista lasketaan mukaan tasaukseen ja nyt on suunnitteilla, että uusiutuvien energiavoimaloiden veroista puolet otettaisiin huomioon tasauksessa, Partanen sanoo.
Hän ei ihmettele sitä, että vuosikausia vireillä ollut valtionosuusuudistus jälleen siirtyi.
–Järjestelmä on niin monimutkainen, että Suomessa on sormin laskettava määrä asiantuntijoita, jotka osaisivat unissaankin selittää, mistä siinä on kysymys. Valtionosuudet ovat kudelma, jota on rakennettu pala palalta ja lopputulos on sekava.
Pari miljardia uupuu
Uudistamista vaikeuttaa se, ettei lisärahaa ole luvattu.
–Kuntien kestävyysvaje on noin 1,9 miljardia euroa. Tulojen ja menojen merkittävä epätasapaino merkitsee kuntataloudessa veronkorotuksia ja tiukkaa budjettikuria tulevina vuosina. Palvelut ja palveluverkko on sopeutettava käytettävissä oleviin tuloihin, Partanen sanoo.
Todennäköisesti valtio joutuu lisäämään omaa rahoitustaan, sillä toinen vaihtoehto on kuntien tehtävien karsiminen. Tehtävistä suurin osa liittyy koulutukseen ja varhaiskasvatukseen, joista on poliittisesti vaikea tinkiä.
Tuleva valtionosuusuudistus ei Partasen mukaan ole sellainen kokonaisuudistus, jota järjestelmä tarvitsisi vaan yritys parsia reikäistä tilkkutäkkiä.
Kunnat ovat eriytyneet ja eriytyvät edelleen. Kasvukeskuksissa on väestönkasvusta ja esimerkiksi segregaatiosta johtuvia ongelmia, jotka ovat aivan toisenlaisia kuin väestön vähenemisestä ja vanhenemisesta kärsivillä seuduilla.
Voimaa vedystä
Uudistuksen ennakoiminen on vaikeaa siksikin, että tulevaisuuden ennustaminen on yleensäkin vaikeaa.
–Jos esimerkiksi vetyputki vedetään Kosken läpi niin kuin nyt on suunnitelma, sillä on suuri myönteinen vaikutus Kosken talouteen, mutta sitä ei voi vielä varmaksi tietää, Partanen miettii.
Hän muistuttaa, että verojen osuus kuntien tuloista on kasvanut viime vuosina. Kosken hyvä taloustilanne johtuukin osaksi siitä, että kunnassa on paljon yrityksiä ja siten yhteisöverotuloja ja työpaikkojen kautta tuloveroja.
–Elinvoiman kehittäminen on keskeistä kuntataloudessa, Partanen muistuttaa.
Tuloa voimaloista
Aurinkovoimalasta tai tuulivoimalasta saatava kiinteistövero kilahtaa kunnan kassaan. Siellä missä tuulivoimaa on paljon kuten länsirannikolla, tuulivoimatuloilla on voitu rakentaa kokonaisia kouluja. Toisaalta esimerkiksi Itä-Suomen kunnat ovat huonommassa asemassa, koska sinne ei maanpuolustuksen vuoksi voi rakentaa tuulivoimaa.
Voimalatuloja tasataan jo nyt ydinvoiman kohdalla. Esimerkiksi Eurajoki ei saa kaikkia ydinvoimalan tuomia veroeuroja vaikka hyvin merkittävän määrän saakin.
–Todennäköisesti uusiutuvan energian kiinteistöverot tulevat tasauksen piiriin, Partanen uumoilee.
Luultavasti järjestelmästä tulee sellainen, missä jokin osa, esimerkiksi puolet, uusiutuvan energiantuotannon veroista jää hyödyttämään kuntaa.
–Muuten niiden hankkiminen lopahtaisi, Partanen muistuttaa.
Muistaa sopii sekin, että voimalayhtiöt maksavat yleensä myös yhteisöveroa kuntiin, joissa voimaloita on.
Myös selvityshenkilö Arto Sulonen kertoi Ylellä selvityksen luovuttamisen aikaan, että ehdotuksen mukaan puolet tuulivoimaloiden maksamista kiinteistöverotuloista tulisi jatkossakin kokonaan kunnan omaan käyttöön. Toisesta puolesta osa otettaisiin huomioon kaikkien kuntien välisessä tasausjärjestelmässä. Todennäköistä on, että sama koskisi muutakin uusiutuvaa energiaa kuten aurinkovoimaa.