Kaupan loppuminen Tarvasjoelta on monella tapaa kova isku paikkakunnalle. Autottomien ostokset ovat vapaaehtoisen avun ja joukkoliikenteellä tehtävien kauppareissujen varassa. Positiivista on, että yhteisöllisyys on vastoinkäymisissä Tarvasjoella vain vahvistunut.
Taateli oli kuitenkin muutakin kuin kauppa. Kahvilanurkkaus toimi kylän kohtaamispaikkana, missä vaihdettiin kuuluiset ja tavattiin tuttuja.
Seurakunta on nyt ottanut ilahduttavasti suurempaa roolia ja avannut seurakuntatalon ovet maanantai- ja tiistaiaamupäivisin kyläläisten kohtaamiselle. Aika on lyhyt ja päiviäkin on vain kaksi, joten Taatelin korvaajaksi ei seurakuntatalon tapaamisista ole. Ne ovat kuitenkin askel positiiviseen suuntaan. Toivottavasti löytyy tapa laajentaa seurakuntatalon aukioloa esimerkiksi vapaaehtoisten avulla.
Toivottavasti seurakuntatalon kynnys ei ole kenellekään liian korkea. Vaikka ei seurakunnan maailmankuvaa jakaisikaan, sen palveluja voi silti hyödyntää. Liedon seurakunnassa on kannatettava pyrkimys siihen, että ovet olisivat auki eivätkä kiinni. Niin kirkoissa kuin seurakuntataloissa.
Tarvasjokelaisten vahva yhteisöllisyys on hyvä esimerkki siitä, miksi niin moni viihtyy maaseudulla. Maaseudun elinvoiman säilyttäminen on tietysti monella tapaa tärkeää. Yksi niistä on, että maaseudulla ihmisen luontainen kaipuu yhteisöllisyyteen toteutuu luonnostaan – ja lähellä luontoa.