AURA. Uusi vuosi on uuden alku. Alkuvuosi on kuntosaleilla vilkasta aikaa.
–Alkuvuonna asiakkaita on noin 20 prosenttia normaalia enemmän. Tosin viime vuosina aloitus on osin venynyt helmi-, jopa maaliskuulle, kertoo Aurassa ja Riihikoskella toimivan SunSalin kuntosaliyrittäjä Marco Netterberg.
Elämäntaparemontti on helppo aloittaa ja moni onkin tehnyt sen moninaisia kertoja. Muutoksen muuttaminen pysyväksi on hankalampi homma. Hän kehottaa etenemään maltilla, jotta alkuvuoden ryhtiliikkeestä tulisi pysyvä.
–Kaikkea ei pidä tehdä kerralla. Jos tammikuun alussa lopettaa tupakoinnin ja alkoholinkäytön sekä aloittaa laihduttamisen ja kuntoilun, se on varma tapa epäonnistua, Netterberg muistuttaa.
Jos ei ole vuosiin kuntoillut, pari kertaa viikossa kuntosalia on hyvä tahti aloittaa. Kunnon kohotessa salipäivien määrää voi lisätä. Kuntoilukerrat kannattaa merkitä kalenteriin vähän niin kuin hammaslääkärikäynnit.
–Moni ajattelee, ettei kuntoilulle ole aikaa, mutta on aikaa somelle ja telkkarillekin. Kun kuntoilusta tekee rutiinin, aika löytyy.
Kännykän kanssa kuntoilemaan
Kännykkä on yhä useammin mukana kuntoilussa. Verkkovalmennuksia on paljon ja ne ovat menneet henkilökohtaisen valmennuksen edelle.
–Verkkovalmennukset ovat kuitenkin siinä mielessä ongelmallisia, etteivät ne ota huomioon sitä, että jokainen ihminen on yksilö. Kymmenentuhatta ihmistä voi noudattaa samaa ohjelmaa, vaikka jokainen ihminen on yksilönä erilainen, Netterberg miettii.
Aktiivisimmin kuntosalilla käyvät 15–30-vuotiaat. Aiemmin haettiin rantakuntoa ja solakkaa olemusta, nykyisin tärkeämpää on itsestä huolehtiminen ja hyvä olo. Sillä haetaan lisää jaksamista arkeen.
Kolmenkympin jälkeen ruuhkavuodet menevät usein itsestä huolehtimisen edelle. Uudelleenheräämisen aika koittaa keski-iässä.
–Kun keski-ikäinen aloittaa uudestaan kuntoilun, hän sanoo usein, että haluaa oman itsensä takaisin, Netterberg sanoo.
Rohkeasti ryhmään
Ikä vaikuttaa treenaamisen tapoihin. Nuoret käyvät usein yhdessä, keski-ikäiselle kuntoiluun käytetty aika on aikaa omassa rauhassa.
–Usein on niin, että pariskunnat käyvät salilla vuorotellen. Toinen on kotona lasten kanssa ja toinen on salilla ja läpsystä vaihto, Netterberg kertoo.
Treenaamisen tavat ovat edelleen yllättävänkin sukupuolittuneita. Ryhmäliikuntatunneille osallistujista yhdeksän kymmenestä on naisia, miehet suosivat punttisaliharjoittelua.
Toisaalta punttisalilla on viime vuosina alkanut näkyä yhä enemmän nuoria naisia, jotka treenaavat kovaa ja määrätietoisesti.
–Miesten pitäisi rohkeasti mennä ryhmäliikuntoihin. Niitä on monenlaisia ja jokainen keski-ikäinen mies tarvitsee myös venyttelyä, Netterberg patistaa.
Isoäidin ruuat ja lisäksi salaattia
Uudet ravintosuositukset ja varsinkin lihan vähäinen osuus niissä ovat saaneet makkaranystävät barrikadeille.
–Uudet ravintosuositukset ovat kaunis tavoite, mutta lihaa ei pidä demonisoida. Ihminen tarvitsee proteiineja. Suomi on rakennettu perunalla ja karjalanpaistilla. Jos syö niin kuin mummokin söi ja lisää siihen reilusti kasviksia, on aika hyvällä tiellä, Netterberg miettii.
Hänen mukaansa pitäisikin puhua enemmän siitä, mitä lautaselle pitäisi saada lisää: ennen kaikkea juuri marjoja ja kasviksia. Pelkkä porkkanaraaste ei riitä.
Netterbergin mukaan lihansyöntiä suurempi ongelma on sokeri. Sokeri lihottaa, mikä puolestaan lisää kakkostyypin diabeteksen riskiä.
–Valtio nosti alennettua arvonlisäverokantaa eli liikuntapalveluiden hintaa, vaikka Suomessa on yli miljoona ylipainoista. Järkevämpi olisi säätää makeisvero, Netterberg sanoo.
Syömiseen liittyvät ongelmat ovat sukupuolittuneita.
–Naiset syövät usein liian vähän koska pelkäävät lihomista. Jos treenaa, mutta jättää syömisen väliin, on kuin kantaisi säkillä valoa pimeään.
Syömisessä säännöllinen rytmi on tärkeää eikä esimerkiksi aamupalaa kannata jättää väliin niin kuin moni tekee.
–Ravintopuoli on mennyt vaikeaksi, kun ihmiset tuijottavat liikaa somen ääriesimerkkejä. Sanan laihdutus kieltäisin kokonaan. Sen sijaan pitäisi puhua hyvinvoinnista, Netterberg tiivistää.
