Yle järjesti itsenäisyyspäivän tiimoilla tapahtuman, joka on kerännyt paljon kiitosta. Torstaina illansuussa alkaneessa ja itsenäisyyspäivänä aamupäivällä päättyneessä lukumaratonissa eri aloja, ikäpolvia ja taustoja edustaneet ihmiset lukivat vuorotellen Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta. Ensimmäiset sanat luki presidentti Sauli Niinistö ja viimeiset näyttelijä Seela Sella.
Olen lukenut kirjan ja nähnyt kaikki kolme elokuvaa, mutta silti tapahtuma elähdytti ja tarjosi uuden näkökulman. Kyseessä on loistava romaani, mutta lukijakunta alleviivasi hienosti sitä, miten merkityksellinen asia itsenäisyys on erilaisille suomalaisille.
Jokainen vähänkään historiaa tunteva tietää, että Tuntematon sotilas kertoo vuosista, joiden ansiosta Suomessa on voitu viettää itsenäisyyspäivää keskeytyksettä – toisin kuin vaikkapa Virossa. Tietoisuus itsenäisyyden merkityksestä on kasvanut sitä mukaa kun Venäjä suistuu yhä syvemmälle sotaisaan diktatuuriin. Nykyään kenellekään ei ole epäselvää, kummalla puolella rajaa on parempi elää. Vielä 1970- ja 1980–luvuilla asiasta epätietoisia oli Suomessakin aika äänekäs joskaan ei niin kauhean suuri joukko.
Tapahtuma nosti hienosti esille lukemisen ja kirjallisuuden merkityksen. Väinö Linnan merkitystä Suomen synnyn ja sotien tulkitsijana ei voi liikaa korostaa. Linnalla oli suuri merkitys siinä, että Suomen synnytystuskissa kahtia revitty kansakunta oppi puhaltamaan yhteen hiileen.
Olen tälläkin palstalla usein pohtinut ja surrut sitä, yhdistääkö suomalaisia enää oikein mikään. Jokainen taapertaa omassa kuplassaan eikä toisen kuplan kannattajien ymmärtäminen tahdo onnistua. Lukumaratoniin osallistuneet ihmiset osoittivat, että kyllä yhdistää. Itsenäisyyden äärelle useimmat suomalaiset kokoontuvat edelleen samanmielisinä.
Lukumaraton herätti ajatuksia myös siitä, että maanpuolustus on Suomessa järjestetty tavalla, jonka tärkein uudistus antaa vielä odottaa itseään. Nuorten miesten elämän asevelvollisuus katkaisee tavalla tai toisella, naisten ei. Viime sotien aikana naisilla oli tärkeä rooli monissa maanpuolustukseen liittyvissä tehtävissä.
Järjestelmä olisi nykyoloissa mahdollista rakentaa niin, että kansalaispalvelus koskisi kaikkia. Jokainen nuori sukupuoleen katsomatta hankkisi taitoja, joita kriisioloissa tarvitaan. Maanpuolustusta kun voi harjoittaa yhtä lailla ase kädessä kuin vaikka taivaalle kiikari kädessä tähyillen.
päätoimittaja
Asko Virtanen
asko.virtanen@avl.fi