PÖYTYÄ. Viime viikkoina on kahvipöytäkeskusteluissa ruodittu paljon valtakunnan uutisia, joissa uskonnottomat vanhemmat ovat hakeneet korvausta siitä, että lapsi on altistunut uskonnolle.
Pöytyän Riihikosken yhtenäiskoulussa peruttiin ennen ensimmäistä adventtia pidettäväksi aiottu jouluhartaus, jossa piti laulaa Hoosiannaa.
Syy tilaisuuden peruuntumiseen oli rehtori Minna Savon mukaan kuitenkin koulun ja seurakunnan liian myöhäisessä vuoropuhelussa, mutta peruminen herätti miettimään, miten suomalaisiin jouluperinteisiin suhtaudutaan Pöytyän kouluissa.
Uskonnollisuus kouluissa on nykyisin hankala ja herkkä asia, sillä vaikka suuri osa suomalaisista on tapakristittyjä, joukossa on pieni, mutta äänekäs vähemmistö uskonnottomia, jotka haastavat etenkin kouluissa joulunviettoon liittyviä perinteitä.
– Suomalainen joulu on kristillinen juhla, joten kaikkeen joulun viettoon liittyy uskonnollinen ulottuvuus, turkulainen folkloristi ja tutkija Merja Leppälahti muistuttaa.
Jouluevankeliumi kuuluu asiaan
Pöytyän sivistysjohtaja Marianne Mäkelä toteaa, että hän ei ole ohjeistanut yhtenäiskoulujen rehtoreita mitenkään siitä, miten kristilliset jouluperinteet saavat Pöytyällä näkyä.
Elisenvaaran yhtenäiskoulussa jouluevankeliumi on kuulunut joulujuhliin jo vuosikausien ajan. Lisäksi tänä vuonna juhlassa esitetään kahdeksannen luokan ilmaisutaidon kurssin joulunäytelmä, Pieni tulitikkutyttö, joka sekin sisältää ripauksen uskontoa.
– Siinä pieni tyttö kuolee ja mummo hakee hänet taivaaseen, pääroolia esittävä Cecilia Toivonen kertoo.
– Tänä vuonna teemme niin, että meiltä lähtee koulusta koteihin kirje, jossa kerrotaan joulujuhlan sisältö, joten jos tämä kristillisyys jotakuta häiritsee, hän voi sitten jäädä pois. Mutta uskoisin, että kaikki tulevat silti paikalle, ilmaisutaidon opettaja Terhi Westerlund lisää.
Yläneen yhtenäiskoulun joulujuhlassa ei ole enää muutamiin vuosiin esitetty jouluevankeliumia, vaikka se aiemmin kuului saumattomasti joulujuhlaan.
– Eletään ajan hengessä. Meillä lauletaan edelleen juhlan lopuksi jouluvirsi Enkeli taivaan. Lisäksi meillä on erikseen joulukirkko, johon osallistuvat kaikki halukkaat, koulun apulaisjohtaja Marko Aaltonen kertoo.
Joulutontuillakin on kristillinen ulottuvuus
Jouluperinteitä tutkinut Merja Leppälahti toteaa, että tuntuisi oudolta, ettei kouluissa voisi nykyisin edes hiiskahtaa uskontoon liittyvistä aiheista.
– Aihe puhuttaa hirveästi nyt, ja on tätä aikaa. Kun asia on ollut paljon esillä, ymmärrän, että kouluissakin ollaan varovaisia. Kristillisyys on kuitenkin koko länsimaisen kulttuurin perusta, eikä sitä voi erottaa oikeastaan mistään aiheesta, Leppälahti pohdiskelee.
Kristillisyys merkitsee myös sitä, että koko joulun aika on täynnä erilaista kristillistä symboliikkaa.
– Jos otetaan kotiin sisälle kuusi, juhlitaan jo joulua, ja joulu on kristillinen juhla, tutkija lisää.
Leppälahti muistuttaa, että Suomen kouluissa on aina laulettu keväisin Suvivirttä ja joulun alla Hoosiannaa, ne kuuluvat meillä asiaan. Ajatus siitä, että maksettaisiin jotain korvausta lapselle, joka on kokenut mahdollisen altistumisen kulttuuriperintöömme kuuluvalle kristinuskolle, on hänestä absurdi.
– Ymmärrän, että jos on uskonnoton tai edustaa jotain muuta uskontoa, ei välttämättä halua että lapsi osallistuu uskonnolliseen jumalanpalvelukseen, mutta kuulevathan koululaiset joulun alla esimerkiksi joka päivä tavarataloissa joululauluja, ei niiltä voi välttyä.
Folkloristi lisää, että joulutontutkin liittyvät jouluun ja sitä kautta myös ne ovat osa kristillistä perinnettä.