Nimi, ikä, kotipaikka, koulutus ja ammatti:
Jenny Petranen, 26, Koski, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, tällä hetkellä työskentelen lastentarhanopettajan sijaisena Kisarinteen päiväkodin Myllypellon yksikössä Marttilassa.
Mikä sai Sinut viimeksi ilahtumaan?
Tämä ilma (haastattelupäivänä on ulkona -9 astetta ja lumesta valkoinen maa). Kuiva pakkaskeli. Loppui se märkä keli.
Mitä harrastat ja mikä siinä viehättää?
Lenkkeilyä koirani kanssa, koska rakastan käydä metsässä, jossa on ympärillä luontoa ja hiljaisuus. Hiljaisuus on vastapainoa työlle. Lapset pitävät melua. Pelaan myös sulkapalloa. Se on omaehtoista ja minulla on ollut varattuna oma vuoro sitä varten. Pelikaveri vaihtelee, se voi olla äiti, isä, veli tai joku ystäväni. Aina on kuitenkin kaveri löytynyt.
Jos saisit kolme toivomusta, mitä toivoisit?
Terveyttä, pitkää ikää ja sitä, että läheisilläni olisi kaikki hyvin.
Kenelle lähettäisit terveisiä ja minkälaisia?
Jouluisia terveisiä perheenjäsenille. Omaa perhettä minulla ei vielä ole, mutta lapsuuden perheessäni on isä, äiti ja kaksi veljeä. Olemme paljon tekemisissä keskenämme ja tosi läheisiä toisillemme.
Mikä on parasta kotikunnassasi?
Rauha ja turvallisuus. Olen asunut koko ikäni Koskella ja koen, että siellä on tosi turvallista. Kun lähtee pois sieltä, olo on eri, eikä uskalla esimerkiksi kävellä illalla kotiin. Kaikki palvelut ovat myös säilyneet edelleen hyvin Koskella. Koskella tulee sellainen olo, että kuntalaiset on kunnalle tärkeitä.
Kenelle tai mille taholle lahjoittaisit 500 euroa?
Johonkin eläinsuojeluun. Paljon on esimerkiksi kissoja, jotka edelleen on ulkona kylmässä luonnossa. Lisäksi löytöeläinpaikat on ihan täynnä kissoja.
Mikä on lempielokuvasi, -musiikkisi, kirjasi tai urheiluseurasi ja miksi?
Lempiasiat on niin vaikeita. Ihan sama, mitä lempiasiaa minulta kysytään, mutta elokuvista Titanic. Sen katson edelleen ihan mielellään. Kerran katsoin sen jopa Ruotsin risteilyllä. Se oli kyllä vähän väärä paikka, en nukkunut kunnolla koko yönä.
Suosittele jotakin paikkaa ensimmäistä kertaa kotikuntaasi tulevalle ihmiselle:
Historiallisessa mielessä suosittelen Kosken Myllyrantaa, siellä on vanhoja raunioitakin jäljellä. Paikka on tosi kaunis. Lisäksi siellä on kuntoportaat ja luontopolku.
Mitä kysyisit seuraavalta viikon henkilöltä?
Minkä uuden vuoden lupauksen tekisit? Itse teen aina jotain pieniä lupauksia, kuten vaikka yritän olla ystävällisempi muille. Kun lupauksen tekemistä edes ajattelee, se on jo puoliksi tehty.