Liukkaat kelit yllättävät autoilijat samalla tavalla joka vuosi. Mieleen muistuu noin viidentoista vuoden takainen arki-ilta. Katselin aviomieheni kanssa tammikuisena pakkasiltana television iltauutisia, kun puhelin soi.
Soittaja oli lukiolaispoikamme, joka oli hiljattain itsenäistyttyään, täydessä 18 vuoden iässä, muuttanut omilleen. Vuokrarahat piti saada jotenkin kokoon, joten hänet oli pestattu kaupungin luistelukenttien jäädyttäjäksi.
Työ piti hoitaa silloin, kun kentät olivat yleisöltä suljettuina eli ilta kymmenen ja aamu kahdeksan välillä.
Tällä kertaa hän oli ollut kaverinsa kanssa matkalla eräälle luistelukentälle, kun auto oli suistunut erityisen jäiseltä tieltä ojaan. Tai itse asiassa lentänyt kaaressa keskelle lumista peltomaisemaa. Kaasupolkimen painalluksella oli saattanut olla osansa asiassa.
Pojat olivat jättäneet auton sijoilleen, järjestäneet itselleen peukalokyydin työkohteeseen ja vasta kun työ oli hoidettu, soittivat meille ja toivoivat kyytiä kotiin. Tilanne oli vähän kriittinen. He hytisivät kylmässä luistelukopissa 20 asteen pakkasessa, kymmenen kilometrin päässä kotoa.
Kotona vedimme pitkää tikkua siitä, kumpi meistä vanhemmista lähtee apuun. Minä hävisin. Hyppäsin autoon ja ajoin kieli keskellä suuta ohi kuunvalossa kylpevän pellon, jonka keskellä seisoi poikani auto ilmeisen vahingoittumattomana. Yhtäkkiä kaarteen takaa tuli vastaan linja-auto ajaen aivan keskellä tietä. Yritin väistää sitä, mutta samalla oma autoni liukui syvälle lumiseen ojaan!
Soitin ensin pojille, että matkaan tuli vähän uusia muuttujia. Sitten soitin kotiin. Muutamista ilmeisen karskeista ilmauksista huolimatta mussukkani lähti avuksi pakkasyöhön. Hänen saapuessaan pelipaikalle paikalle pysähtyi myös ystävällinen kanssa-autoilija. Yhdessä hän ja mieheni nostivat autoni takaisin tielle ja lopulta myös paleleva jälkikasvu ystävineen saatiin noudettua turvaan.
Seuraavana päivänä kolaripaikan luona asuva traktorinomistaja kiskoi poikani auton pois pellostaan kohtuullista 20 euron palkkiota vastaan.
Kun totesin, että sehän on vähän, mies hyräili todeten, ettei enempää kehtaa veloittaa, koska keli on ollut hyvin tuottoisa. Vuorossa oli päivän kolmas auton nosto.
toimittaja
Susanne Hiltunen
susanne.hiltunen@avl.fi