ARKIRUOKAA-JUTTUSARJA / Annina Karhu
Miten arkiruoat teillä syntyvät?
Vilma Puosi asuu kolmistaan kahden alakouluikäisen poikansa kanssa. Hän pyrkii valmistamaan joka päivä lämpimän ruoan. Omanlaistaan haastetta tuovat erilaiset mieltymykset ja ruokavaliot.
–Toinen poikani tykkää jauhelihasta, toinen ei syö lihaa ollenkaan, itse syön kasvispainotteisesti. Aika usein teen jopa kolme eri ruokaa päivässä.
Vilman lapset kuitenkin osallistuvat mieluusti ruoanlaittoon.
–Meillä on jo pidemmän aikaa ollut sellainen systeemi, että pojilla on omat päivänsä, jolloin he saavat päättää, mitä syömme joko välipalaksi, päivälliseksi tai iltapalaksi. Ja sitten me valmistamme sen ruoan yhdessä.
Emma Puosin talouteen kuuluvat puoliso ja pariskunnan vuoden ikäinen tytär. Ruokaa valmistetaan yleensä yhdessä, joskin Emma on enemmän mietintävastuussa siitä, mitä kulloinkin syödään.
–Me valmistamme usein kerralla isompia eriä ruokaa, jota voimme sitten lämmittää toisena päivänä tai laittaa pakkaseen.
Nykyisessä elämäntilanteessa Emman perhe suosii helppoja ja nopeita ruokia.
Myös Vilman ja Emman äiti Leena Saarimaa valmistaa ruokaa yleensä enemmän kuin kerralla tulee syötyä.
–En kuitenkaan tykkää syödä samaa ruokaa peräkkäisinä päivinä, joten ruokaa tulee usein tehtyä pakastimeen.
Leena on myös intohimoinen hävikin vastustaja. Jos eri ruokia on jäljellä vain pikkuisia määriä, kootaan hävikkilautanen, jolla eri ruoat ovat tarjolla sulassa sovussa.
Päätös valmistaa jotain tiettyä ruokaa voi syntyä vaikkapa tarjouksessa olevan raaka-aineen inspiroimana.
–Jos näen kaupassa, että punajuuret ovat tarjouksessa, isken kiinni ja valmistan niistä esimerkiksi punajuurikeittoa ja -pihvejä, Leena kertoo.
Kaikki kolme pyrkivät löytämään arjessa yhteisiä ruokailuhetkiä perheen kanssa.
–Yhdessä syömistä ei kuitenkaan tarvitse suorittaa hampaat irvessä. Jos on harrastuksia tai muita menoja, voidaan syödä eri aikaankin, Leena toteaa.
Millainen arkiruoka valmistuu kaapista löytyvistä aineksista?
Jos viimeisestä kauppareissusta on kulunut tovi, Emman keittiössä syntyy todennäköisesti nopea wokki.
–Pakkasesta löytyy aina joku wokkivihannespussi ja kaapista currytahnaa ja kookoskermaa. Proteiiniksi vaikka papuja tai nyhtökauraa, joka säilyy jääkaapissa kuukausiakin.
Vilma arvelee kaapistaan löytyvän lähes aina tarvikkeet linssikeittoon. Aineksiksi riittävät porkkanat, perunat, sipulit ja linssit.
Leenalla on kotona aina laadukkaita säilyketomaatteja ja kaurakermaa. Niistä hän pyöräyttää maukkaan tomaattikeiton, jonka voi nauttia pakastimesta otetun leivän kanssa.
Valmisruokia kolmikko käyttää vähän.
Vilma hankkii toisinaan pojilleen välipalaksi esimerkiksi hampurilaisia ja nugetteja, joita on helppo lämmittää koulun jälkeen.
–Arkiruoan tekeminen itse tulee kyllä halvemmaksi kuin valmisruokien ostaminen, Vilma toteaa.
Leena kertoo hankkivansa valmisruokia äärimmäisen harvoin. Joskus hän kuitenkin ostaa tortellineja, jotka voi syödä jonkun nopeasti valmistettavan kastikkeen kanssa.
Emman perhe voi joskus syödä esimerkiksi pakastenuudeleita.
Teiltä ilmestyi hiljattain Kolmen naisen keittiössä -ruokakirja. Miten ajatus kirjasta syntyi?
Kolmikko kertoo, että heitä yhdistää rakkaus ruokaan ja ruoanlaittoon.
–Olemme aina tehneet ruokaa yhdessä, Leena kertoo.
Hän muistelee, että jo ihan pieninä tytöt hääräsivät keittiössä kauha kädessä.
Reilu vuosi sitten Vilma sai idean yhteisen ruokakirjan tekemisestä lomamatkallaan Italiassa. Hän ei itsekään ole varma, mistä idea Italian kesäillassa pulpahti.
–Ehkä se tuli siitä, kun söin niitä ihania italialaisia ruokia ja mietin, mitä niistä sitten kokkailisin kotona.
–Minä innostuin kirjaideasta heti, Emma hieman hitaammin, Leena naurahtaa.
Kirja on rakennettu neljän vuodenajan ja kolmikolle tärkeän satokausiajattelun ympärille. Suomalaiset maut yhdistyvät resepteissä eteläeurooppalaisiin vaikutteisiin.
Mukana on lähes 80 ruokaohjetta eri vuosikymmeniltä – muun muassa isoäitien luottoreseptejä. Toisaalta kaikki kolme harrastavat innokkaasti myös uusien reseptien metsästystä ja kehittelyä.
Leena ostaa runsaasti lehtiä ja ruokakirjoja, joita tulee selailtua ahkerasti. Vilma löytää vinkkejä etupäässä sosiaalisesta mediasta. Samoin Emma, joka lisäksi lainaa kirjastosta ruokakirjoja.
–En välttämättä tee niistä mitään, mutta kirjoja on kivaa vain selailla, hän kertoo.
(Juttu jatkuu kuvagallerian jälkeen.)
Miten täytetyt paprikat muuntuvat arkeen ja juhlaan?
Ruokaohjeiden yhteydessä kirjassa on pieniä muistoja ja tarinoita reseptien taustalta.
”Äitini teki omassa lapsuudessani täytettyjä paprikoita, joita me kaikki lapset rakastimme. Niissä oli pulleaa valkoista riisiä ja naudan jauhelihaa, päällä reilusti Mustaleima Emmental -raastetta. Minä puolestani tarjoilin niitä omille lapsilleni heidän lapsuudessaan (…)”, Leena kertoo täytetyistä paprikoista.
–Tätä syötiin meidän lapsuudessa niin, että leikattiin paprikasta pala ja laitettiin siihen voita päälle, Vilma kertoo.
–Tosi helppo ja nopea arkiruoka, Emma toteaa.
–Myös melko edullinen, Leena lisää.
Monet kirjan ohjeista ovat muunneltavissa arkeen ja juhlaan sekä erilaisten ruokavalioiden tarpeisiin.
Leena vinkkaa, että täytettyjen paprikoiden juhlavampaan täytteeseen voi käyttää esimerkiksi karitsanjauhelihaa. Vegaaninen versio syntyy vaihtamalla jauheliha vaikkapa vegejauhikseen ja ranskankerma sekä juusto maidottomiin vaihtoehtoihin.
Resepti: Täytetyt paprikat
Tarvitset näitä:
4 paprikaa
1 dl kypsentämätöntä kvinoaa
200 g jauhelihaa
0,5 dl ranskankermaa
1 dl juustoraastetta
öljyä ja voita
suolaa ja mustapippuria
Tee näin:
Leikkaa paprikan päältä noin sentin korkuinen ”hattu”.
Poista paprikan sisältä siemenet ja kaikki valkoiset osat.
Keitä paprikoita ja hattuja suolalla maustetussa vedessä noin 5 minuuttia.
Kaada vesi pois ja jätä paprikat jäähtymään.
Keitä kvinoa pakkauksen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä. Jätä jäähtymään.
Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.
Paista jauheliha kypsäksi voi-öljyseoksessa.
Mausta jauheliha suolalla ja mustapippurilla.
Lisää lihan joukkoon kvinoa ja ranskankerma.
Täytä paprikat seoksella.
Aseta paprikat pystyasentoon uunivuokaan. Ripottele täytteen päälle juustoraastetta.
Kypsennä paprikoita ilman hattuja uunissa 10 minuutta.
Jatka kypsentämistä hattujen kanssa vielä 5 minuuttia.
Vinkki: Kasvissyöjä voi lihan sijaan käyttää esimerkiksi vegejauhista tai linssejä. Vegaanisen version voi valmistaa vaihtamalla myös ranskankerman ja juuston vegaanisiin vaihtoehtoihin.
Lähde: Emma Puosi, Vilma Puosi ja Leena Saarimaa: Kolmen naisen keittiössä (Books on Demand).
Kuka?
Äiti ja tyttäret keittiössä
Leena Saarimaa
Ikä: 63.
Elämäntilanne: ammatiltaan juristi, ei työskentele enää kokoaikaisesti. Asuu kahdestaan puolisonsa kanssa Turussa. Kotityöt on jaettu puolisoiden kesken, arjen ruoanvalmistus on pääasiassa Leenan vastuulla, mutta hän saa aina tarvittaessa apua puolisoltaan.
Luottotuotteet, jotka löytyvät kotoa aina: voi, kauramaito ja kaurakerma.
Arkiruoka, jota tulee syötyä usein: kasvissosekeitto, jonka raaka-aineet vaihtelevat satokauden mukaan.
Emma Puosi
Ikä: 32.
Elämäntilanne: työskentelee lääkärinä pääsääntöisesti kahdeksasta neljään. Turussa asuvaan perheeseen kuuluvat puoliso ja pariskunnan vuoden ikäinen tytär. Puolisot valmistavat arkiruokaa usein yhdessä, mutta Emma on enemmän vastuussa siitä, mitä kulloinkin syödään.
Luottotuotteet, jotka löytyvät kotoa aina: currytahna, kookoskerma ja tomaattimurska.
Arkiruoka, jota tulee syötyä usein: kasvispelti jääkaapista löytyvistä kasviksista, proteiiniksi esimerkiksi nyhtökauraa.
Vilma Puosi
Ikä: 30.
Elämäntilanne: Töissä Urheiluseurassa pääsääntöisesti kahdeksasta neljään. Lisäksi pyörittää kilpikonnien lomahoitolaa. Työn alla on myös kirja kilpikonnista. Asuu Kaarinassa kolmistaan kahden alakouluikäisen poikansa kanssa. Vastaa ruoanvalmistuksesta perheen arjessa.
Luottotuotteet, jotka löytyvät kotoa aina: sitruuna, valkosipuli, chilikastike ja voi.
Arkiruoka, jota tulee syötyä usein: lihansyöjille turkkilainen kanakeitto ja lihattomana vaihtoehtona tomaattinen perunakeitto.