Suomalainen sianliha on oleellinen osa terveellistä ravitsemusta. Sianliha on hyvä valkuaisen lähde ja sen aminohappokoostumus on hyvä ihmisen ravitsemukseen. Sianlihan valkuainen on hyvin sulavaa. Sian rasvasta suuri osa on pehmeää rasvaa, jonka rasvahappokoostumus on hyvin lähellä ihmisen ravitsemuksellisia tarpeita. Lisäksi sianliha on muun muassa hyvin imeytyvän raudan, sinkin ja B-vitamiinin lähde.
Tavalliselle kuluttajalle terveellisen, tasapainoisen ravitsemuksen ja maittavien ruokien toteuttaminen arkipäivässä on hyvin vaikeaa, jos ruokavaliossa ei ole mukana punaista lihaa. Sianliha tarjoaa kuluttajalle hyvän ruoan raaka-aineen niin arjen nopeisiin tarpeisiin kuin juhlapäivien herkutteluhetkiin.
Sianliha on osa suomalaista ruokakulttuuria. Sianlihasta on helppo valmistaa hyvää ja herkullista ruokaa. Sianlihalla on pitkä perinne osana suomalaista ruokaa. Jo kauan sitten lähes jokaisessa taloudessa oli sika, joka hyödynsi ravinnon loppuun asti ja sama sika muuttui juhlaruoaksi, suurelle osalle suomalaisia joulu ilman kinkkua ei ole joulu. Sama perinne jatkuu nykyaikaisessa muodossa, kun suomalainen sika käyttää ravinnokseen merkittävän määrän elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.
Suomalainen sianlihantuotanto on ilmastoystävällistä ja sen luontovaikutus on pieni. Uusissa ravitsemussuosituksissa ruoan tuotannon vaikutus ilmastoon ja ympäristöön nostetaan aikaisempaa isompaan rooliin. Tässä vertailussa kotimainen sika pärjää hyvin. Viisas kuluttaja suhteuttaa elintarvikkeiden tuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutukset ruoan raaka-aineiden ravintosisältöön. Jos katsotaan CO2-päästöjä, on sika erittäin tehokas. Suomalaisen sianliha CO2-kuorma on vain noin 3 kg / kg lihaa. Jos CO2-päästö suhteutetaan sianlihan energiasisältöön, on tuotanto jopa broileria vähäpäästöisempää (Citybank).
Kotimaisen tutkimuksen mukaan sianliha on valkuaisen lähteenä luontovaikutuksiltaan hyvin pieni. Esimerkiksi S-ryhmän Jyväskylän yliopistolta tilaama selvitys asiasta kertoo sianlihan hyvin pienestä luontovaikutuksesta suhteessa muihin elintarvikkeisiin. Tähän on Suomessa päästy tehokkaalla ja laadukkaalla tuotannolla, hyvillä tuotanto-olosuhteilla, hyvällä ammattitaidolla ja kotimaisten rehukomponenttien, viljan, herneen, härkäpavun, elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisellä. Ja on hyvä muistaa, että kotieläinten lannan käyttö ravinteena parantaa pellon biologista aktiivisuutta ja samalla pienentää merkittävästi tarvetta kemiallisten lannoitteiden käyttöön.
Suomalainen sianliha tarjoaa niin koti- kuin ammattikeittiöillekin laadukkaan, ravitsemuksen osalta korkeatasoisen ja ympäristöystävällisen raaka-aineen maistuvien ruokien valmistukseen.
Kannetaan verovaroilla valmistettavissa ruoissa vastuumme! Raaka-aineiden tulee täyttää ne kriteerit ja lain pykälät, jotka suomalaisella tuotannolla jo on.
Elina Heino
maatalousyrittäjä
Suomen Sikayrittäjät -johtokunnan jäsen
Vehmaa