PÖYTYÄ/Riihikoski. Mustanojan aurinkovoimalahankkeen järjestyksessään toinen yleisötilaisuus pidettiin viime viikolla Riihikoskella. Tilaisuuteen osallistui vajaat 50 henkeä.
Sadan hehtaarin aurinkovoimalahankkeen asemapiirros ja havainnekuvat antoivat käsityksen siitä, miltä valmis aurinkovoimala alueella näyttäisi.
Yleisötilaisuus houkutti paikalle myös tulevan voimala-alueen maanomistajia.
Viljelijänaapurit Antti Tolkki ja Kari Lähteenoja sekä alueelta metsätilan omistava Paavo Kallio toivovat, että voimalahanke etenisi mahdollisimman joutuisasti. Maanvuokrasopimukset on tehty 40 vuodeksi.
– Nykypäivänä on vaan pakko rakentaa näitä, jos halutaan mennä eteenpäin. Sähkön tarve kasvaa, Tolkki toteaa.
Hyödyt haittoja suuremmat
Tilaisuuden alussa kerrattiin Mustanojalla helmikuussa teetetyn asukaskyselyn tuloksia. Vastaajista 71 prosenttia koki, että voimalan hyödyt ovat haittoja suuremmat.
– Tarjosimme vastaajille myös mahdollisuutta henkilökohtaisiin tapaamisiin. Osan kanssa puhuimme puhelimessa ja muutamien luona kävimme paikan päällä juttelemassa, Solmarin hankekehityspäällikkö Olga Boustani kertoo.
Huolta asukkaissa herättää se, mitä tapahtuu, jos puiston taustayhtiö menee konkurssiin? Jäävätkö paneelit rumentamaan maisemaa?
Solmarin toimitusjohtaja Jari Marttinen vakuutti, että näin ei käy. Maanvuokrasopimuksiin nimittäin sisältyy ennallistamisraha, jonka yritys tallettaa maanomistajien tilille sen takaamiseksi, että alue on saatettavissa entiseen kuntoon toiminnan loppuessa.
Työtä alueen yrittäjille
Turvallisuussyistä aurinkovoimala aidataan noin parimetrisellä metalliaidalla. Hankealue koostuu kahdesta osasta. Niiden väliin jää ekologinen kulkualue peuroille ja muille suuremmille eläimille.
Aitojen sisäpuolella maa-alue niitetään kahdesti vuodessa. Jari Marttisen mukaan on jo pohdittu keinoja hyödyntää paneelien väliin jääviä alueita esimerkiksi puutarhamustikan viljelyssä.
– Tänään olemme pitäneet myös yrittäjäinfon alueen yrittäjille. Voimme mahdollisesti käyttää heidän palvelujaan hankkeessa. Tämä toive oli esitetty asukaskyselystä saaduissa vastauksissakin, Olga Boustani toteaa.
Alueen luontoselvityksissä ei ole ilmennyt, että suunnittelualueella eläisi uhanalaisia lajeja. Metsästys on edelleen sallittua Mustanojan seudulla, mutta muun muassa haukkojen ja karhun elinpiirit alueella herättivät silti kysymyksiä.
Melu ja omistajuus kiinnostivat
Aurinkovoimalan sijoittuminen Mustanojalle vaikuttaa olevan myötätuulessa, sillä kritiikkiä hanketta kohtaan ei tilaisuudessa liiemmin kuultu.
Sen sijaan kyseltiin, millaista ääntä voimala pitää.
– Aurinkopaneelit vaihdetaan uusiin 20 vuoden välein. Paneelit eivät pidä ääntä. Ääni tulee inverttereistä. Idealliolosuhteissa kesällä niistä lähtevä ääni vastasi noin pesukoneen melutasoa, Jari Marttinen kertoo.
Alueelle rakentuvasta akkuvarastosta puolestaan tulee ilmanpuhaltimen verran ääntä, mutta akut sijaitsevat konttien sisällä, joten ulos asti ei niidenkään äänten pitäisi kuulua.
Myös se, kuka voimalan lopulta omistaa, kiinnosti yleisöä. Kotimainen Solmar vain kehittää ja luvittaa hankkeen yhdessä sijoittajayhtiö Korkian kanssa, mutta jatkossa voimalalle etsitään lisärahoittajaa, joten lopullinen omistajuus selviää vasta myöhemmin.