KOSKI. Koskelainen kuvataiteilija Johanna Oras ja hänen galleristi aviomiehensä Reijo Oras saivat mieluista postia, kun luukusta kolahti kutsu tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhliin.
Kerta on pariskunnalle toinen. Viimeksi pari nähtiin Linnan juhlissa 12 vuotta sitten, kun juhlia isännöi ensimmäistä kertaa Sauli Niinistö.
Johanna Oras ilmoittautui Alexander Stubbin tukijaksi jo presidenttikampanjan alkumetreillä. Orakset ovat tavanneet Stubbin useamman kertaa, muun muassa Turussa kampanjayhteistyön merkeissä.
–Tapasimme myös Finlandia-talon kulttuuri-illassa sekä muutaman kerran Naantalissa, Johanna Oras kertoo.
Hän kertoo kiinnittäneensä Stubbiin huomiota jo silloin, kun tämä oli lähdössä politiikkaan ja asettui ehdolle europarlamenttivaaleissa.
–Stubb pysyy ajan hengessä ja on sopivasti isänmaallinen. On hienoa, että meillä on niin kansainvälinen, sivistynyt ja kielitaitoinen presidentti, Johanna Oras sanoo.
Hän uumoilee, että kutsu on tunnustus kulttuurielämälle laajemminkin.
–On hyvin tiedossa, että Stubb on kulttuuriorientoitunut ja esimerkiksi lukee paljon ja monipuolisesti, Johanna Oras sanoo.
Tasa-arvo kaukana
Itsenäisyyspäivän juhliin valmistautuminen ei ole kovin tasa-arvoista. Reijo Oraksen ei tarvitse miettiä pukeutumista tai sitä onko tukka hyvin. Johannalla miettimistä riittää ja valmistautuminen alkaa jo varhain.
–Ajat meikkaukseen ja kampaajalle on varattu jo aamuksi, Johanna Oras sanoo.
Linnan juhliin tuleva puku on jo suunnitteilla.
–Luottosuunnittelijani Erika Turunen suunnittelee puvun. Hän on suunnitellut pukuni hääpuvusta lähtien. Pukuun tulee elementtejä maalauksistani, Johanna Oras paljastaa.
Silloin tällöin pohditaan, mitä presidenttiparia kätellessä sanotaan.
–Kätellessä toivotetaan hyvää itsenäisyyspäivää. Moni myös kiittää kutsusta. Jos presidenttipari haluaa, voidaan tietysti myös muutama muu sana vaihtaa, Reijo Oras sanoo.
Kivat juhlat
Orakset vahvistavat monen muunkin sanoman, että presidentinlinnan juhlissa tunnelma on alkujännityksen haihduttua rento. Juhlissa on oikeasti kivaa.
–Kaikki ovat kutsuvieraita ja sillä lailla samanarvoisia. Tällä kertaa aiomme viipyä pidempään kuin viimeksi ja katsastaa kuuluisan kirjastohuoneen, se jäi viimeksi näkemättä, Orakset sanovat.
Viime aikojen maailmantapahtumat ovat tuoneet isänmaallisuuteen uusia värejä. Isänmaallisuuden arvostus on noussut.
Johanna Oraksen mukaan suomalaisuutta voi verrata kukkaan, joka näyttää hennolta, mutta ei sitä ole.
–Vanamo on suomalaisen sielun peili. Vaatimattoman näköinen kukka, joka voi tuoksullaan valloittaa koko metsän. Suomalaisetkin ovat näennäisesti vaatimattomia, mutta meillä on itsenäisyyteen liittyvä valtavan suuri ego. Einon Leinon runossakin kerrotaan vanamon tuoksusta. Runossa tiivistyy hyvin se, miten suomalaisuudessa on samaan aikaan melankoliaa ja suuruutta, Johanna Oras sanoo.