Kyllä on taas tehokasta ja pitkänäköistä toimintaa, kun Varha lopetti kuvantamispalvelut Riihikosken terveyskeskuksesta. Onhan se paljon kätevämpää vanhemman varata itse aika Loimaan röntgenistä hammashoidon kuvauksia varten, järjestää vapaa töistä tai opiskelusta ja kuskata koululainen Loimaalle ja takaisin noin 10 minuutin operaatiota varten. Ja tämä täytyy tehdä ajoissa, jotta kuvat ehtivät kirjepostissa takaisin Riihikoskelle ennen oikomislääkärin käyntiä. – Siis vuonna 2024 ei saada kuvia siirtymään sähköisesti, vaan todetaan, että vaikka laitteet on jo olemassa, tämä on se kustannustehokkaampi malli. Maksetaan miljoonia ohjelmistoista, mutta kuvia ei saada siirtymään ja toimintamallia muutetaan ennen kuin välineet on kunnossa. Ihan noin äkkiseltään tulisi mieleen vaihtoehto, jossa kuvauspalvelut olisivat keskitetysti saatavilla edes yhtenä tai kahtena päivänä viikossa.
Ymmärrän, että Riihikosken röntgenhoitaja jäi lakisääteiselle vapaalle työstään, mutta ei kai koko kuvantamispalvelu juuri tämän henkilön varassa ole. Eli kun yksi henkilö jää pois niin koko palvelu lakkautetaan kunnasta?
Jos tämä vielä huipentuu hammashoidon siirtymiseen pois Riihikosken yhtenäiskoulun läheisyydestä (”Hammashoitoon on jäämässä aukko Pöytyän kohdalle – Varhan viranhaltijat esittelivät palveluverkkosuunnitelmia” AVL 10.5.24) voidaan laskea ”säästöt” jotka syntyvät kun 400 oppilasta kuskataan, oletetusti vanhempien toimesta jonnekin toiseen Varhan yksikköön. Puhumattakaan ”säästöstä”, joka koskee lapsia ja nuoria joita ei syystä tai toisesta kuljeteta kesken koulupäivän ja jotka putoavat pois hammashoidon piiristä ja tarvitsevat myöhemmin mittavia hoitotoimia suun terveyden pelastamiseksi.
Pakko ihmetellä, millaista on ollut asua Suomessa silloin, kun tämä kaikki on rakennettu ja hyvät palvelut luotu, varmasti aika hienoa. No, niinhän se on ettei asioita osaa arvostaa tarpeeksi silloin kun ne ovat käden ulottuvilla.
Ei voi kun toivoa, että kyse on vain siirtymävaiheen kipuilusta ja että suunnitelmia tarkastellaan vielä kriittisesti ja hyvä tästä vielä tulee.
Annukka Netterberg