Tarvasjoen ja Auran seurakuntatalojen tulevaisuus huolettaa

0
Tarvasjoen seurakuntatalon kohtaloa joudutaan pohtimaan seurakunnan talouden tiukentuessa. Myös Auran seurakuntatalon kohtalo on auki.

LIETO/Tarvasjoki, AURA. Tarvasjoen kirkkoon iltakouluun viime viikolla kokoontunut Liedon seurakunnan kirkkovaltuusto pohti muun muassa seurakunnan kiinteistöjen tulevaisuutta. Ajankohtaisena asiana oli Tarvasjoen kirkon peruskorjauksen suunnittelun käynnistäminen. Samalla pohdittiin seurakunnan kiinteistöstrategiaa laajemminkin.

Se, kuinka laaja remontti Tarvasjoen kirkkoon on mahdollista tehdä, on sidoksissa muihin kiinteistöratkaisuihin.

Iltakoulussa esiteltiin jaottelu, joka luokittelee seurakunnan rakennukset ja tilat neljään ryhmään: säilytettäviin, kehitettäviin, toistaiseksi säilytettäviin – joista ajanoloon luovuttaisiin – sekä sellaisiin, joiden myynti on valmisteilla tai jo vireillä.

Kiinteistösuunnitelmia tullaan työstämään vielä myös kaikille avoimissa yleisöilloissa.

–Menneiden vuosikymmenten kulta-ajalla vaurastunut kirkko laajensi toimintaansa ja rakensi paljon. Nyt on huolellisen harkinnan paikka. Rakennuksillahan osaltaan ohjaamme sitä, millainen yhteisö haluamme olla, sanoi kirkkoherra Risto Leppänen .

Mitään ei ole vielä päätetty.

–Nyt on keskustelun aika ja sitä on tarkoitus käydä avoimissa yleisöilloissa, Leppänen kertoo.

Tarvasjoen kirkon remontin suunnistelu alkaa ensi vuonna. Remontin laajuuteen vaikuttaa paljon se, ollaanko kirkosta valmiita tekemään sellainen, että toiminta voitaisiin keskittää kirkonmäelle.

Auran seurakuntatalon ja virastotalon tulevaisuuden pitäisi olla selvillä viimeistään vuonna 2029.

–Jokin toimipiste Auran keskustassa tarvitaan, mutta on tutkittava, voisiko se olla virastotalo. Auran seurakuntatalo tarvitsisi mittavan remontin, Leppänen miettii.

Kirkot säilyvät

Liedon seurakunta on sitoutunut pitämään kaikki neljä kirkkoaan kunnossa ja kehittämään niiden käyttöä. Peruskorjattujen Liedon ja Auran kirkkojen käyttöaste onkin noussut.

Liedon seurakunnassa säilytettäviä olisivat jo peruskorjatut Liedon ja Auran kirkot tapuleineen, Halssin leirikeskus sekä Liedon seurakuntakeskuksen pihapiirin rakennukset. Kehitettävät ovat myös säilytettäviä ja niihin kuuluisivat peruskorjausta odottavat Tarvasjoen ja Littoisten kirkot, hautatoimen vaatimat varikkorakennukset sekä Aurassa myös virastotalo.

Eniten keskustelua herättivät nyt toistaiseksi säilytettävien tilojen ryhmään kuuluvat eli Tarvasjoen seurakuntatalo ja -toimisto, Auran seurakuntatalo, Tammikallion seurakuntakoti ja Liedon pappila.

Tarvasjokelaiset kirkkovaltuutetut pitivät seurakuntatalon säilyttämistä tärkeänä. Kiinteistöä tarvitaan juhla- ja jumalanpalveluspaikkana sekä perhekerhojen ja yhteisruokailujen pitopaikkana.

Miten ihmiset reagoivat?

Myös Auran seurakuntatalo nähtiin tärkeänä juhlien ja kokoontumisten paikkana varsinkin kun kirkko on kaukana keskustasta.

Jo myynnissä olevat kohteet eli Liedon aseman seurakuntakoti, Koskirannan asuinkiinteistö Tarvasjoella ja Liedon pappilanmaan tontti eivät synnyttäneet puheenvuoroja.

Huolenaiheita iltakoulussa oli koko joukko: Jos tilat viedään, mitä ihmiset enää kokevat seurakunnalta saavansa ja miten silloin reagoivat?

Liedon seurakunnalla on paljon korjausvelkaa. Säilytettävien ja kehitettävien tilojen investointitarpeet ovat karkeasti arvioituna yli yhdeksään miljoonaa. Seurakunnan investointivara on kuitenkin vain kolme miljoonaa.

Kriittisistä näkemyksistä ja kysymyksistä huolimatta iltakoulun keskustelussa läpi kuulsi toiveikas pohjavirekin. Olisiko tulevaisuus kirkoille uusi mahdollisuus myös houkuttelevina, taide-elämyksiä tarjoavina kulttuurihistoriallisina kohteina?