PÖYTYÄ/Lalli. Wega Group Oy ja Copenhagen Infrastructure Partners (CIP) aikoivat alun perin tehdä Pöytyän biokaasulaitoksen investointipäätöksen vuoden 2024 aikana, mutta näillä näkymin se siirtyy ensi vuoden puolelle.
Pöytyän biokaasulaitoksen projektipäällikkö Tapio Helotie kertoo kesän sekä alkusyksyn kuluneen raaka-ainehankinnan merkeissä. Laitos tarvitsee 500 000 tonnia raaka-ainetta vuodessa ja tällä hetkellä aiesopimuksia on tehtynä 400 000 tonnin edestä.
Noin 50 prosenttia Pöytyän laitoksella käytettävästä raaka-aineesta tulee olemaan sian lietelantaa. Sen lisäksi tarvitaan naudan sekä siipikarjan lantaa ja peltobiomassoja, kuten nurmea, olkea ja sokerijuurikkaan naatteja sekä puhtaita elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.
Mitä vähemmän raaka-aineessa on nestettä, sitä parempaa se laitoksen kannalta on. Helotie kertoo, että sikaloiden lietelannan osalta kohtuullinen hankintasäde on 30 kilometriä ja suurimpien tilojen kohdalla 50 kilometriä. Elintarviketeollisuuden sivuvirtoina syntyviä aineita kannattaa näillä näkymin hakea 100 kilometrin päästä.
– Elintarviketeollisuuden osuus tulee olemaan Pöytyällä noin 50 000 tonnia. Se käsittää muun muassa teurastamoilta noudettavat jätteet. Ehdoton edellytys on, ettei raaka-aineen seassa ole muovia, Helotie toteaa ja viittaa viljelijöiden huoleen muovin päätymisestä laitoksen toimittaman mädätteen mukana peltoihin.
Pääpaino on nyt Nivalassa
Pöytyällä on vaadittu biokaasulaitoksen sijoittamista kauas taajamista, esimerkiksi Raasinkorpeen. Tapio Helotie puolustaa sijaintia Lallin teollisuusalueen tuntumassa toteamalla sen olevan logistisesti paras mahdollinen.
Wega Groupilla on lähes vastaava laitoshanke myös Pohjois-Pohjanmaan Nivalassa. Helotie kertoo sen olevan Pöytyän hanketta edellä ja nielevän tällä hetkellä pääosan Wegan suunnitteluresursseista.
CIP on valmistautunut tekemään ensin Nivalaa koskevan investointipäätöksen ja tuonnempana vuorossa on Pöytyä. Mikäli Pöytyän hanke etenee Wegan toivomalla tavalla, sen rakennustyöt alkavat kesällä 2025 ja käyttöönotto tapahtuu 2027. Nivalan laitos käynnistynee jo 2026.
Nivalassa arvellaan käytettävän 600 000 tonnia raaka-ainetta vuodessa, joten se on hieman Pöytyän laitosta suurempi. Keskeinen ero on myös raaka-aineissa. Nivala suunnitellaan toimimaan lähes yksinomaan lypsykarjan tuottaman lietelannan ja peltobiomassojen turvin.
Raaka-ainekirjon runsaudesta johtuen Pöytyän laitoksella käytettäneen hieman erilaista tekniikkaa kuin Nivalassa.
Laitostoimittajia on muutamia
Tapio Helotie arvelee Wegan järjestävän Pöytyää varten oman kilpailutuksensa, joka mahdollistaa eri laitostoimittajan kuin Nivalaan.
Hänen mukaansa Euroopassa on muutama keskeinen toimittaja, jotka voivat tulla kyseeseen. Perusratkaisuiltaan niiden tuotteet ovat melko samanlaisia.
– Raaka-aineiden vastaanotolle on alipaineistetut tilat, joista ilma imetään hajukaasun käsittelyyn. Käsitelty ilma johdetaan 25–30 metriä korkean piipun kautta ulos. Suljettuihin tiloihin rakennetut kuljettimet siirtävät raaka-ainetta vastaanottotiloista 10 000 kuutiometrin reaktoreihin. Niissä syntyvä biokaasu puhdistetaan ja nesteytetään, Helotie selittää.
Hän kertoo eroja olevan lähinnä hajunpoistojärjestelmissä, jotka valitaan käytettävien raaka-aineiden mukaan. Tarjolla on biosuodattimia, aktiivihiilisuodattimia, pesureita sekä hapettimia.
– Keskeistä on, että hajua sisältävä ilma saadaan jollakin menetelmällä kiinni. Nivalassa kaasun puhdistamiseen tullaan käyttämään biosuodatinta ja se voi olla sopiva ratkaisu myös Pöytyälle, Helotie kiteyttää.
YVA-selostus pureutuu yksityiskohtiin
Macon Oy:n ja Wegan tekemä, Pöytyän laitoksen perustiedot sisältävä ympäristövaikutusten arviointiohjelma eli YVA-ohjelma valmistui huhtikuussa. Siinä arvioitiin, mitä laitoksen ympäristövaikutuksia on selvitettävä.
Nyt Macon ja Wega laativat ensi talven aikana julkaistavaa YVA-selostusta, joka sisältää muun muassa hajumallinnuksen, luonto-, melu- ja liikenneselvityksen, vaikutukset ilmastoon, asukaskyselyn ja vastaukset viranomaisten vaatimiin täsmennyksiin. Lisäksi selostuksessa tarkennetaan laitoksen tekniset tiedot sekä tarvittavat raaka-ainemäärät. ELY-keskus tiedottaa selostuksen vireilletulosta ja mahdollisuudesta antaa siitä mielipiteitä.
Kuinka usein laitos sitten haisee?
Tapio Helotie vastaa mahdollisten hajuhaittojen liittyvän ennen muuta huotokatkoihin, joita hänen mukaansa lienee korkeintaan kerran vuodessa. Niistä tiedottamiseen hän ottaisi mallia Tanskan Kliplevin laitokselta, joka ennakoi haittoja tiedottamalla niistä tekstiviestein sekä Facebookissa.
Helotien mukaan esimerkiksi riihikoskelaisella myllyllä ei ole syytä murehtia, että biokaasulaitos pilaisi raaka-aineet ja kaataisi liiketoiminnan. Pöytyäläisten huoleen laitoksen vedenkulutuksesta Helotie vastaa kertomalla arviosta, jonka mukaan laitoksen tarve on noin viisi prosenttia Pöytyän vedenkäytöstä.
Fakta: Biokaasulaitos
Käyttää pääasiallisena raaka-aineena lähialueelta kerättävää sianlantaa sekä muuta lantaa.
Reaktorissa raaka-aineista irtoaa biokaasua, joka otetaan talteen.
Biokaasusta erotetaan hiilidioksidi ja näin syntyy biometaania, joka nesteytetään.
Biometaania voidaan käyttää liikenteen polttoaineena tai voimalaitoksilla.
90–95 prosenttia laitokselle toimitetusta raaka-aineesta palautuu viljelijöille mädätteenä.
Mädätettä voidaan käyttää biolannoitteena.
Pöytyällä tuotettava biometaani aiotaan myydä polttoaineiden jakeluyhtiölle.
Pöytyän biokaasulaitoshankkeen rahoittaja on tanskalaisen Copenhagen Infrastructure Partnersin Advanced Bioenergy Fund I.