Olli Järvenkylä herättelee Aurajoentien kulttuurihistoriaa eloon

0
Matkailutien kehittämishankkeen hankekoordinaattorina aloittanut Olli Järvenkylä kertoo yllättyneensä Aurajoessa olleiden myllyjen ja patojen määrästä.

AURAJOENTIEN MATKAILUTIE. Nyt on aika avata tarina-arkut. Aurajoentien matkailutien kehityshankkeessa kerätään syksyn ja talven aikana tarinoita ja legendoja matkailutien varrelta. Hankekoordinaattorina syyskuun alussa aloittanut Olli Järvenkylä on jo nyt kuullut monta mielenkiintoista tarinaa, mutta hän toivoo kuulevansa vielä paljon lisää.

Aurajoentien tarinat heräävät eloon -hankkeessa kartoitetaan oleellisimmat matkailutien varren tarinoita kertovat aineistot ja arkistot. Järvenkylä onkin jo aloittanut kirjastojen ja maakuntamuseon aineistojen läpikäymisen. Myös alueen asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä innostetaan jakamaan tarinoitaan.

–Syksyn aikana on tarkoitus löytää kotiseutuihmiset. Joka kunnassa on eksperttejä, jotka ovat omistautuneet kotiseutunsa historialle. He ovat aarrearkkuja, Järvenkylä sanoo ja lupailee loppuvuodesta tarinailtoja, joihin kutsutaan alueen toimijoita.

Matkailutien verkkosivuille on myös tulossa linkki, jonka kautta voi jättää omia tarinoita ja vinkkejä henkilöistä, joita voisi hankkeessa haastatella.

–Ja jos meikäläistä näkee, saa ottaa hihastakin kiinni, Järvenkylä kannustaa tarina-arkkujen avaamiseen.

JÄRVENKYLÄ on itse lähtöisin pääkaupunkiseudulta, mutta viettänyt paljon aikaa myös muualla Suomessa Lappia myöten. Auranmaan alue on hänelle uusi tuttavuus. Nuorisotyön ja media-alan kautta luontoyrittäjäksi päätynyt Järvenkylä on innoissaan päästessään matkailutien hankekoordinaattorina tutustumaan itselleen uuden toimintaympäristön kulttuurihistoriaan, luontokohteisiin ja ihmisiin. Tapaamistaan ihmisistä hän on laittanut merkille omalle asialle omistautuneisuuden ja innostuksen.

–Heidän tarinoitaan on mielenkiintoista kuulla. Joka päivä tulee jotain uutta eteen, tai no historiaa.

Järvenkylä toteaa Aurajoentien tarjoavan monipuolisesti luontoelämyksiä, rakennuskokonaisuuksia ja taidekokoelmia. Hän toivoo, että hankkeen puitteissa löydetään myös esimerkiksi alueen ruokaperinteitä tai eläintarinoita.

–Lukemani mukaan satoja vuosia sitten Aurajoella olisi havaittu pelikaani. Ja suurin Aurajoesta pyydystetty hauki, 13,5-kiloinen, on pyydystetty Auran keskustan tuntumassa, Järvenkylä kertoo jo kuulemistaan tarinoista.

–En ollut ymmärtänyt, että lähes joka koskessa on ollut mylly ja pato, mutta kerrotaan, että Turusta olisi tullut miehiä jotain patoa räjäyttämään, jotta vesipulasta kärsivään Turkuun saataisiin vettä, hän jatkaa.

Aineistoista ja tarinoista sopivimmat muokataan kevään aikana teksteiksi, äänitteiksi ja mahdollisuuksien mukaan videoiksi. Nämä tallenteet pyritään kesään mennessä saamaan paitsi verkkoon myös soveltuvassa muodossa paikan päälle. Tavoitteena on herättää matkailutien varren kulttuurihistoria eloon digitaaliseen muotoon vietynä matkailutien tarinana, joka on helposti kenen tahansa saavutettavissa älypuhelimella.

TARINALLISTAMALLA pyritään myös luomaan mahdollisuuksia uudenlaisten matkailukonseptien syntymiselle sekä kasvattamaan palvelutarjontaa. Järvenkylä kertoo monenlaisia ideoita jo syntyneenkin.

–Aurajoen kulttuuriralli ja Loppiaisvaloajelu ovat hyvä tapa tuoda alueen toimijoita esiin. Kaikkien omat resurssithan ovat rajalliset, mutta kun yhdessä tehdään, saadaan näyttävämpää ja toimivampaa aikaan, hän sanoo ja pohtii, voisiko kulttuurirallia vastaavia tapahtumia olla useampikin vuodessa.

Tällaisia tapahtumia voisi Järvenkylän mukaan järjestää esimerkiksi pyöräilyn merkeissä, etenkin nyt kun tie Aurasta Oripäähän asti on hyvässä kunnossa.