AURANMAA. Auranmaalle suunnitellaan parhaillaan ainakin kymmentä aurinkovoimalaa. Kokoluokaltaan mittavin on Karinaisiin Saunojanrahkalle suunniteltu voimala, joka tulisi pääosin pelloille, mutta myös turvetuotantoalueelle. Hankealueella pesii erittäin uhanalaisia hömötiaisia ja vaarantuneita haarapääskyjä, lisäksi alueelta on löydetty rauhoitettuja viitasammakoita.
Tarvasjoelle Päivärinteen ja Hankaanmäen asuntoalueiden läheisyyteen peltoalueelle suunniteltu aurinkovoimala on herättänyt asukkaissa voimakasta vastustusta muuttuvan maiseman vuoksi. Varsinais-Suomen Ely-keskus ei ole edellyttänyt hankkeelta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, mutta esimerkiksi Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto on pitänyt Kosken Linturahkalle metsämaalle sijoittuvan aurinkovoimalan tapauksessa YVA-menettelyä tarpeellisena.
Mitä paikallisessa MTK-liitossa ajatellaan aurinkovoimahankkeista? MTK-Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Harri Liven painottaa, että MTK on tässä neutraali toimija. Liven kuitenkin pitää aurinkovoimaloista käytävää keskustelua tärkeänä.
Suomeen tällä hetkellä suunniteltavat aurinkovoimalat tuottaisivat yhteensä 7 000–9 000 megawattia sähköä, mikä tarkoittaa tilatarpeena noin 20 000–30 000 hehtaaria. Maapinta-ala olisi pitkälti peltoa mutta myös metsää ja turvetuotantoalueita.
Suomessa on yli kaksi miljoonaa hehtaaria peltoalaa, joten Liven ei näe, että aurinkovoimahankkeet uhkaisivat ruokaturvaa. Sen sijaan hän pitää aurinkovoimaloita osana energian huoltovarmuutta ja toteaa, että voimalat tuovat maaseudulle lisää toivottuja toimeentulomahdollisuuksia.
–Ei maaseudun ihmisillä ole liikaa toimeentulomahdollisuuksia, hän huomauttaa ja korostaa aurinkovoimaloiden positiivisia puolia kuten kunnille koituvia kiinteistöveroja, rakennusvaiheen työllistäviä vaikutuksia ja muita myönteisiä kerrannaisvaikutuksia.
Mutta aurinkovoimaloihin liittyy Livenin mukaan myös tärkeitä arvokysymyksiä. Hän myöntää voimaloilla olevan muitakin kuin positiivisia vaikutuksia.
–Lähimaisemaan kieltämättä koituu haittaa, Liven toteaa ja huomauttaa myös mahdollisuudesta, että viljelyyn tarjolla oleva vuokramaa saattaa vähentyä uusien vaihtoehtoisten käyttötarkoitusten myötä.
MTK:lla ei Livenin mukaan ole olemassa tilastoitua tietoa, minkälaisia summia energiayhtiöt tarjoavat maanomistajille vuokramaista. Helsingin Sanomien muutaman viikon takaisessa aurinkovoimaa koskevassa artikkelissa kerrottiin, että Varsinais-Suomessa vuosivuokraa voisi saada 2 000 euroa hehtaarilta. Liven kaipaisi asiasta tutkimustietoa.
Kokonaan riskittömiä aurinkovoimahankkeet eivät maanomistajien kannalta ole. Liven kehottaakin sopimuksessa huomioimaan tarkoin muun muassa, missä kunnossa vuokratut alueet aikanaan palautuvat itselle. Hän edellyttäisi ennallistamisvelvoitetta ja takuupanttia energiayhtiön mahdollisen konkurssin varalta.
Kaikkinensa Liven näkee aurinkovoimahankkeet osana isompaa maankäyttökysymystä, jossa tulisi yhteensovittaa erilaisia intressejä.
–Sosiaaliset vaikutukset, maisema, matkailu, luontoarvot, elinkeinovaikutukset, suojelualueet, metsäkato, hän listaa esimerkkejä huomioitavista asioista.
Sosiaalinen toimilupa kuvastaa asiaa Livenin mukaan hyvin. Tätä termiä on käytetty merkittäviä ympäristövaikutuksia omaavien hankkeiden yhteydessä. Sillä tarkoitetaan sitä, että hankkeille haetaan paikallisten yhteisöjen tuki.
–Tästä hyvä esimerkki on Pöytyällä Wegan biokaasulaitoksen valmistelun keskeyttäminen. Vaikka julkisuudessa olleissa perusteissa vedottiin muun muassa raaka-aineiden saatavuuteen ja kunnallistekniikkaan, niin paikallisella vastustuksella oli lehtitietojen mukaan myös merkityksensä. (AVL 18.10.)
Liven katsoo, että myös aurinkovoimalahankkeille olisi hyvä saada paikallisen yhteisön tuki. Hän painottaa tässä varsinaisten toimijoiden eli energiayhtiöiden vastuuta. Lisäksi Liven muistuttaa, että hankkeissa on syytä toimia läpinäkyvästi.
–Salamyhkäisyys on erittäin pahasta.
Liven arvioi, että jonkinlainen voimala-alueiden yhteiskäyttö ja monikäyttöisyys voisi olla asiaa ”pehmentävää” ja tavoiteltavaa. Voimala-alueille on esimerkiksi ehdotettu laidunnusta. Näissä kuitenkin tullaan Livenin mukaan nopeasti turvallisuuskysymyksiin ja törmätään byrokratiaan.
Esimerkiksi maataloustukien saaminen edellyttää, että alue, jolle sitä haetaan on hakijan hallinnassa. Tämä käytännössä rajaa voimala-alueet tukien ulkopuolelle.
FAKTA
Teollisen kokoluokan aurinkovoimaloiden luvitukselle ja kaavoitukselle ei ole vielä olemassa yhtenäistä toimintatapaa, eikä oikeuskäytäntöä ole saatavilla. Ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä valmistelee parhaillaan opasta aurinkovoimaloiden kaavoituksesta ja lupamenettelyistä. Oppaan tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan yhtenäistää suurten aurinkovoimaloiden kaavoituksen ja rakentamisen käytäntöjä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaan YVA-menettelyä sovelletaan aurinkovoimahankkeisiin, joissa energian ja aineiden siirto ja varastointi tapahtuvat maanpäällisillä voimajohdoilla, joiden teho on vähintään 220 kilovolttia ja pituus yli 15 kilometriä. Aurinkovoimala voi olla YVA-velvollinen myös, jos sen katsotaan aiheuttavan laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Kunnille ja maakuntien liitoille on myönnetty avustuksia vihreän siirtymän investointihankkeille kuten suuren kokoluokan aurinkovoimatuotantoa ohjaavaan kaavoitukseen, luvitukseen ja niihin liittyviin selvityksiin.
Auranmaan kunnat eivät toistaiseksi ole saaneet avustusta ohjelmasta. Varsinais-Suomen liitto on saanut ohjelmasta yhden valtionavustuksen ”Kestävän energiahuollon tulevaisuudesta, tilatarpeista ja sijoittumisesta Varsinais-Suomessa – taustaselvitys maakuntakaavoitukseen” -selvitykseen.
Lähde: Ympäristöministeriö