MTK-yhdistykselle sata vuotta täyteen

0
Tomi Saarnivaara (kesk.) esittelee Kaarlo Mäkisen (vas.) kirjoittamaa historiikkitekstiä Tarvasjoen MTK-yhdistystä jo 12 vuotta luotsanneelle Matti Mäkitalolle.
Tomi Saarnivaara (kesk.) esittelee Kalervo Mäkisen (vas.) kirjoittamaa historiikkitekstiä Tarvasjoen MTK-yhdistystä jo 12 vuotta luotsanneelle Matti Mäkitalolle.

LIETO/Tarvasjoki. Tarvasjoen MTK-yhdistys juhlii tulevana lauantaina satavuotiasta taivaltaan. Juhlapäivänä paikalle saadaan ministeritason vieras.

– Maatalousministeri Sari Essayah on luvannut tulla paikalle, yhdistyksen sihteerinä vuodesta 2006 asti toiminut Tomi Saarnivaara iloitsee.

Oikeasti Tarvasjoelle perustettiin maataloustuottajain yhdistys jo vuonna 1919, mutta sen toiminta ei koskaan käynnistynyt, joten syyskuussa vuonna 1924 pidetyssä kokouksessa yhdistys päätettiin perustaa uudelleen.

Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Matti Mäkitalo on toiminut tehtävässään vuodesta 2012 lähtien. Hänen pyynnöstään kirjallisista kyvyistään tunnettu Kalervo Mäkinen on laatinut tiivistetyn yhdistyksen satavuotishistoriikin.

– Minä olen ollut mukana yhdistyksessä lähes sen kaikilla toiminnan vuosikymmenillä, vuonna 1932 syntynyt Mäkinen hymyilee.

Hän aloitti yhdistyksen sihteerinä vuonna 1955, aikana, jolloin pöytäkirjat kirjoitettiin vielä musteella. Yhdistyksen puheenjohtajana Mäkinen toimi vuodet 1976-1985. Lisäksi hän oli MTK-Varsinais-Suomen johtokunnassa sekä liiton johtokunnan varapuheenjohtajana.

Kylvönsiunaus Tarvasjoella vuonna 1992.
Kylvönsiunaus Tarvasjoella vuonna 1992.

Kylvönsiunaus pellonpientareella

Tuottajayhdistyksessä näkyvät muutoksen tuulet. Vielä vuonna 1948 yhdistyksen kokonaisjäsenmäärä oli 718, mutta luku on romahtanut tälle vuosituhannelle tultaessa.

– Vuonna 2014 meillä oli jäseniä 263 ja tiloja 97. Tänä vuonna tiloja on enää 68 – mukana luvussa ovat myös tilat, joilla on vain metsää eli ehkä puolet näistä on aktiivisia maatiloja – ja jäseniä 180, Tomi Saarnivaara luettelee.

Matti Mäkitalo arveleekin, että jäsenet vähenevät niin kovaa vauhtia, että edessä on ennen pitkää yhdistyminen Auran ja Liedon tuottajayhdistysten kanssa. Yhteisistä kokouksista yhdistyksillä on jo kokemustakin.

Tarvasjoen yhdistyksen omia, perinteisiä tapahtumia ovat vuodesta 1975 alkaen järjestetty sadonkorjuun kiitosjuhla ja vuodesta 1992 lähtien toimitettu kylvönsiunaus.

– Se on melkein suosituin tapahtumamme. Siunaus pidetään pellon pientareella ja siihen voi osallistua arkisissa vaatteissa, sihteeri jatkaa.

Elonleikkuuta Tarvasjoella entisajan hevosvoimin ja menetelmin.
Elonleikkuuta Tarvasjoella entisajan hevosvoimin ja menetelmin.

Herkistäviä totuuksia

Kalervo Mäkisen kokoamasta historiikista ilmenee esimerkiksi se, että vuoden 1966 kylvön Suomen mestari oli tarvasjokelainen Paavo Tuominen. Sama mies voitti myös kynnön maailmanmestaruuden vuonna 1967 Uudessa-Seelannissa ja vuonna 1973 Irlannissa.

Vuonna 1976 yhdistyksen johtokuntaan tuli ensimmäinen nainen, Paula Ylitalo, jonka esityksestä perustettiin kolme vuotta myöhemmin Tarvasjoen maataloustuottajanaiset, jotka toimivat edelleen aktiivisesti. sen sijaan Tarvasjoelle ei koskaan perustettu maa- ja kotitalousnaisia kuten naapuripitäjissä.

Liittyminen EU:hun teki maatiloista yrityksiä, joita valvottiin monin säädöksin ja tuotantokatoin. Yksi asia ei silti muutu. Totuus, joka saa puheenjohtaja Mäkitalon herkistymään.

– Eikä maailmaan ole vielä syntynyt niin suurta herraa, ettei hän ottaisi leipäänsä talonpojan kädestä, Kalervo Mäkinen siteeraa entistä maa- ja metsätalousministeri Veikko Ihamuotilaa.

 

Lisätietoa Tarvasjoen MTK-yhdistyksen menneistä vuosikymmenistä Timo Isotalon Youtube-videolla ”Tarvasjoen maataloustuottajat 100 vuotta”

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän