Moni on kysynyt, mikä sai pitkän linjan toimittajan asettumaan linja-auton ratin taakse. Pikkupojan haave. Niin kauan kuin muistan, olen katsellut kaihoisasti arvokkaasti eteneviä maantielaivoja. Ja kun ikä alkaa vitosella, tekosyyt olla toteuttamatta haaveita alkavat olla vähissä.
Linja-auton ajaminen on kravattimiesten ja -naisten hommaa. Muihin ihmisiin ja tielläliikkujiin suhtaudutaan niin kuin herrasmies suhtautuu. Ehkä työssä viehättävät vähän samat asiat kuin päätoimittajan hommassakin: työ on tärkeää ja vastuullista ja siinä tapaa paljon mielenkiintoisia ihmisiä. Sitä paitsi isolla autolla ajamisessa on ihan oma fiiliksensä.
Paikallislehden tekeminen on hienoa puuhaa sekin, mutta sen verran utelias ja levoton sielu olen, että välillä on hyvä katsoa maailmaa vähän toisesta vinkkelistä. Siitä on hyötyä lehdenteossakin, että ymmärrys maailmasta lisääntyy. Sitä paitsi oli mukava huomata, että vaikka vanha ei nuorru, vanhakin voi oppia ihan uusia asioita. Paljon opittavaa olikin. Ison auton ajaminen on ihan eri asia kuin henkilöautolla suhailu ja lisäksi pitää tietää mihin ajaa. Maksutkin pitää saada kerättyä ja kohdata jokainen matkustaja niin, että matkasta jää hyvä mieli.
Oli hienoa nähdä, miten paljon maailmassa onkaan mielenkiintoisia ja mukavia ihmisiä. Monet niistä voi löytää Vainion liikenteen kahvihuoneesta ja varikolta, monet tulivat kyytiin.
Koti on kuitenkin aina koti ja kotiin on kiva palata. Kirjoitushommia olen kaivannut välillä kovastikin. Sitä paitsi Suomessa on neljä vuodenaikaa ja kaksi niistä on kaameita. On mukavaa odotella valoisana kesäaamuna kuuden aikaan linjan alkamista, katsella miten jänikset hyppivät pisin peltoja ja lähteä sitten kuivalle tielle ajamaan. Homman nimi voi olla talvella vähän toinen kun on liukasta ja pimeää lähestulkoon kellonajasta riippumatta.
Moni on kysellyt sitäkin, mitä seuraavaksi, kun lompakossa on pressikortti ja kuljettajakortit samassa lokerossa. Saas nähdä. Kaikenlaistahan ihmiset harrastavat, miksei siis voisi harrastaa myös linja-autolla ajamista. Kesäkeleillä ainakin.
päätoimittaja
Asko Virtanen
asko.virtanen@avl.fi