LIETO/Tarvasjoki. –Tässä näkee, kun vuodenajat vaihtuvat. Maisema on kuin taideteos, joka muuttuu koko ajan, Henna Skyttä sanoo Maaret Ridanpään terassilta ja omalta kotipihaltaan avautuvasta maalaismaisemasta.
Skytälle maisema on tuttu jo lapsuudesta alkaen. Ridanpää ryhtyi rakennuttamaan taloa Tarvasjoen Päivärinteeseen pellon ääreen varta vasten maiseman vuoksi pari vuotta sitten.
–Olin etsinyt uutta taloa pari vuotta. Kun ajoin tähän kujan päähän, tiesin heti, että se on tässä. Maisema oli niin ihana, että päätin ryhtyä rakennuttamaan, vaikka siitä tulisi iso urakka, Ridanpää kertoo.
NYT TÄHÄN Skytän ja Ridanpään rakastamaan maisemaan sovitellaan aurinkovoimalaa. Kumpikin on suunnitelmista järkyttynyt. Skyttä sanoo maiseman muuttuvan voimalan myötä hirveäksi.
–En halua asua paneeleiden keskellä.
Ridanpää kertoo uutisen kuultuaan menettäneensä siltä yötä yöunet ja nähneensä painajaisia.
–Seuraavana päivänä valmistui terassi. Arvaa, olinko siitä enää iloinen!
Ridanpäätä huolestuttaa tuleva talon arvon lasku. Hän arvelee, ettei kukaan halua ostaa taloa, jonka ikkunoista ja pihalta näkyy aurinkopaneeleiden peittämää kenttää.
–Kuka tänne sitten enää muuttaa? Ympäristön takia tänne nyt tullaan, se on se mikä vetää, Ridanpää miettii ja muistuttaa, että Liedon kaupungilla on Päivärinteen alueella vielä useita tontteja vapaana.
KAIKILLE TONTEILLE suunniteltu aurinkovoimala ei näy, mutta alueen virkistysarvot se Ridanpään ja Skytän mukaan pilaa.
–Aurinkovoimalaa ei tänne haluta. Kun keräsimme nimiä voimalaa vastustavaan kuntalaisaloitteeseen, moni sanoi, että vaikka se ei heille näkyisi, he ymmärtävät, miltä meistä tuntuu.
Aloitteeseen kerättiin nimiä lähialueen asukkailta. Nimiä saatiin yhteensä 51. Ridanpään mukaan vain kolme henkilöä ei halunnut allekirjoittaa.
–Toivon, ettei kukaan luottamushenkilö luule somessa olleiden kirjoitusten perusteella, että täällä kannatetaan voimalaa, Skyttä sanoo ja kertoo olleensa hämmentynyt asian kommentoinnista.
Hän huomauttaa, että Facebookissa voimalan puolesta huudelleista kaikki eivät edes asu alueen lähellä.
–Tällainen on viherpesua, Ridanpää kuittaa puheet vihreästä siirtymästä.
–Ei ole ekologista rakentaa hirveästi, jotta jonkun ajan päästä saataisiin energiaa.
Ridanpää ja Skyttä myös huomauttavat alueella liikkuvan paljon eri eläimiä.
–Keväällä ja syksyllä sadat kurjet ja joutsenet pysähtyvät tuohon pellolle levähtämään. Tämä on myös korppien ruokailureviiriä.
Pellolla liikkuvien hirvieläinten he pelkäävät jäävän Salontielle ”kongiin”, jos aurinkovoimala toteutetaan suunnitelman mukaisesti Salontien kummallekin puolelle eläinten luontaisille kulkureiteille.
EDELLISESSÄ talossaan Ridanpäällä oli aurinkopaneelit. Hän toteaa osuneensa niiden laittamisessa oikeaan hetkeen, mutta epäilee, ettei aika ehkä enää ole otollinen. Ridanpää epäilee vahvasti myös ikkunastaan avautuvien peltojen soveltuvuutta aurinkovoimalaitokselle.
–Tässäkin meni paalutus kahdeksaan metriin, hän toteaa kotitalostaan ja pohtii, kuinka paljon maata pitää muokata, että se kantaisi aurinkopaneelit.
–Tuonne tulisi huoltotietäkin 5,5 kilometriä. Se on valtava määrä tukimaata, mitä tarvitaan, kun tuollaiselle höttömaalle saven päälle tehdään tietä.
Ridanpää ja Skyttä pohtivat sitäkin, minne sadevedet aiotaan voimalan alueelta laskea. Tai miten ympäröivillä pelloilla viljely jatkossa kannattaa ja miten voimala sopii maisemallisesti arvokkaaksi määritellyn peltoalueen kylkeen.
FORTUM on tehnyt vuokrasopimukset suunnitellun voimalan alueesta neljän maanomistajan kanssa.
–Ymmärrän helpon rahan houkutuksen, mutta ei kukaan muukaan voi tehdä omaisuudellaan mitä tahansa, Ridanpää sanoo ja kysyy, miten paljon vahinkoa saa muille aiheuttaa omistajan oikeudella.
Hän huomauttaa lain määrittelevän kaikkea muuta energian tuotantoa.
–Aurinkovoimaa koskevaa lainsäädäntöä ei vielä ole, vaan sitä vasta valmistellaan. Päätöksiä voimaloista yritetäänkin nyt tehdä hirveällä kiireellä, että ehditään ennen kuin lainsäädäntö ehkä asettaa rajoituksia.
Ridanpää sanoo, ettei lähtökohtaisesti vastusta aurinkovoimaa, se vain pitää hänen mukaansa sijoittaa sopivampaan paikkaan.
–Kun kaavoitetaan, miksi ei velvoiteta asentamaan teollisuusrakennusten katolle ja mahdollisesti seinille paneeleja tuottamaan sähköä omaan käyttöön hän esittää ja huomauttaa, että Murronväljän aurinkovoimalaksi nimetystä voimalasta saatava hyöty jäisi asukkaille ja Liedon kaupungille vähäiseksi.
–Olen keskustellut asiasta kaupunginjohtajan kanssa ja hänen mukaansa kaupunki ei hyötyisi voimalasta verotuloina.
MURRONVÄLJÄN AURINKOVOIMALA
Noin 60 megawatin teollisen mittakaavan aurinkovoimahanke noin 76 hehtaarin alueella Tarvasjoen taajaman pohjoisosassa Pitkäperkontien ja Salontien välissä.
Voimala-alueen etäisyys lähimpiin kiinteistöihin on 35–40 metriä.
Fortum Power & Heat Oy:n tytäryhtiö Tarvasjoen Aurinkovoima Oy on tehnyt alueen maanomistajien kanssa sitovat vuokrasopimukset.
Fortumin mukaan alustavissa luontoselvityksissä alueen on todettu soveltuvan aurinkovoiman käyttöön hyvin. Kaavoitusta varten laadittavan luontoselvityksen on määrä valmistua syksyn aikana.
Liedon kaavoitus- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt Murronväljän aurinkovoimalan osayleiskaavan vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä esittänyt niiden hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle.
Lautakunta keskusteli asukkaiden jättämästä aloitteesta, jossa esitetään hankkeen keskeyttämistä. Aloitetta ei liitetty pykälän liitteeksi eikä aloitteesta tehty merkintää pöytäkirjaan.
Tarvasjoen 20.12.2011 hyväksytyssä strategisessa yleiskaavassa alue on määritelty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Kaakkoisosassaan alue rajoittuu maisemallisesti arvokkaaseen peltoalueeseen.
Fortum valmistelee parhaillaan aurinkovoimalaa myös Marttilaan.