AURANMAA. Peurakannan säätelyssä haetaan Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermanssonin mukaan uutta normaalia.
–Kun viimeiset seitsemän vuotta on rummutettu, että ampukaa enemmän, sitä viestiä ei enää voi yksiselitteisesti levittää, hän toteaa.
Peurakanta on saatu ampumalla pienenemään, mutta osansa uuden normaalin haussa on myös pedoilla. Hermansson toteaa, että tällä hetkellä suurpetojen määrään ei voida vaikuttaa, vaan esimerkiksi susikanta on vapaassa kasvussa. Hänen mukaansa nyt haetaan, kuinka paljon peuroja pitää jättää pedoille.
–Suurpetokantojen vahvistuessa metsästäjien pitää vähentää omaa osuuttaan, mikä sinällään on ollut tavoiteltua, Hermansson sanoo peurojen pyyntiluvista.
Yhtälöön vaikuttaa myös ihmisten petopelko.
–Petopelko pysyy hanskassa, kun pedoilla on syötävää. Mutta yhtä totuutta ei ole, mitä ja miten asioiden pitäisi olla, Hermansson pohtii.
Peurakannan vähentämiseen on hänen mukaansa kuitenkin edelleen varaa ja pedoillekin riittää silti syötävää. Pyyntilupia on joka tapauksessa vähennetty. Varsinais-Suomeen myönnettiin tulevalle jahtikaudelle yhteensä 20 548 peuralupaa ja 1 208 hirvilupaa. Peuralupia myönnettiin 3 228 ja hirvilupia 126 vähemmän kuin viime vuonna.
TÄMÄN HETKEN susimäärästä ei vielä ole tarkkaa arviota, koska kesän pentueista ei vielä ole saatu tietoa. Viimeisin virallinen kannanarvio on maaliskuulta.
–Sen jälkeen pentuja on oletettavasti syntynyt kaikkiin vanhoihin laumoihin. Oletus on, että jos viime vuonna oli toimiva reviiri, pentuja syntyy seuraavanakin vuonna, Hermansson sanoo, mutta muistuttaa, että reviirejä myös poistuu tai pentueissa tulee välivuosia alfanaaraan vanhetessa.
Hermanssonin mukaan susireviirien kokonaistilanteessa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Varsinais-Suomessa on arviolta 12–14 perhelaumaa tai susiparia. Uusimpia reviirejä on muodostunut Perniön länsiosaan ja Kustaviin. Vuosi sitten piirrettiin myös Aurasta Paraisten pohjoisosaan ulottuva reviiri, jonka keskiössä on Tarvasjoki.
–Mielenkiintoista nähdä, onko tälle reviirille tullut pentuja, Hermansson sanoo ja arvioi pentutilanteen selkiytyvän loppuvuoden aikana, kun havaintoja alkaa tulla.
Toistaiseksi pentuhavaintoja on Hermanssonin mukaan saatu vasta Vaskion ja Oripään suunnilta. Hän muistuttaa ihmisiä ilmoittamaan susihavainnoistaan.
SUSIVAHINKOJA oli elokuun loppuun mennessä sattunut tiettävästi ainoastaan Tarvasjoelta, jossa sudet tappoivat 14 lammasta elokuun alussa. Hermanssonin mukaan susivahinkojen riski lisääntyy laidunkauden lähetessä loppuaan.
–Vahinkoja on ehkä odotettavissa. En olisi ollenkaan yllättynyt, jos niitä tulee ennen kuin laidunkausi päättyy.
Hermanssonin mukaan riski kasvaa pentujen kasvaessa ja opetellessa metsästystä. Alkukesästä laiduneläimet eivät Hermanssonin mukaan ehkä niinkään kiinnosta susia.
–Suden käyttäytyminen on opittua käyttäytymistä ja niiden pääravintoa ovat peurat, hirvet ja kauriit. Mutta kun ne koko kesän ovat laidunta tarkkailleet, kasvaa houkutus maistaa, mitä tuo on, mitä ei yleensä ole syöty, hän kuvailee suden mahdollista ajatuksenjuoksua.
Ilmoituksia epätavallisen rohkeista susista on Hermanssonin mukaan tullut tänäkin vuonna, mutta karkotuslupia tai poikkeuslupia häirikkösusien kaatoon ei ole Auranmaalla myönnetty.