AURANMAA. Opetushallitus antoi elokuussa kouluille ja oppilaitoksille suosituksen kieltää puhelimien häiritsevä käyttö oppitunneilla. Suosituksessa kehotettiin rajoittamaan kännyköiden käyttöä myös välitunneilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan valmistelee parhaillaan lakiesitystä kännyköiden käytön rajoittamisesta kouluissa.
Auranmaan koulujen käytäntöihin opetushallituksen suositus ei sanottavasti ole vaikuttanut, sillä kouluissa on jo toimittu pitkälti suosituksen mukaisesti.
–Koulussamme on jo vuosikausia ollut hyvässä yhteishengessä huoltajien ja oppilaiden kanssa voimassa käytäntö, jossa puhelimet jätetään luokkaan tullessa ovenpielen lokerikkoon, Elisenvaaran yhtenäiskoulun rehtori Vili Santala kertoo, mutta toteaa suosituksen antavan nojaa jo olemassa olevalle käytännölle.
Elisenvaaran tavoin myös Yläneen yhtenäiskoulussa oppilaat laittavat kännykät oppitunnin ajaksi luokkatilan kännykkäparkkiin. Riihikosken ja Auran yhtenäiskouluissa sekä Kosken seudun yläasteella oppilaat voivat halutessaan jättää puhelimensa kännykkäparkkiin. Aurassa on suosituksen jälkeen päätetty ottaa pysyvämmät kännykkäparkit käyttöön.
–Kännyköiden käytön rajoittaminen koulupäivän aikana on hyvä tavoite. Yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa asiat saadaan ratkaistua. Jo nyt on huoltajaillassa kysytty, ovatko huoltajat muun muassa kännykkäparkkien kannalla. Paikalla olijoista kaikki olivat sitä mieltä, että se on hyvä asia, Auran yhtenäiskoulun rehtori Taija Marttila sanoo.
AURANMAAN koulujen käytäntönä yleisesti on, että puhelimet pidetään tunneilla äänettömänä ja että alakoululaisten kännykät pysyvät koko päivän repussa, myös välituntien aikana. Rehtoreiden mukaan kännyköiden käyttö ei erityisemmin häiritsekään opetusta, vaikka toisinaan asiasta joudutaankin neuvottelemaan tai ottamaan kännykkä pois oppitunnin ajaksi. Esimerkiksi Aurassa puhelimet on Marttilan mukaan saatu melko hyvin pois ruokailutilanteista.
–Itse opetusta häiritsevää puhelimien käyttöä on aika vähän. Mutta tämähän ei tarkoita sitä, etteivätkö esimerkiksi Snapit tai pelaaminen olisi silti oppilaan ajatuksissa. Toisin sanoen se, että puhelin on poissa näkyviltä, ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö se häiritsisi oppilaan keskittymistä ja sitä kautta oppimista, Kosken seudun yläasteen rehtori Jouni Karvonen toteaa ja huomauttaa, ettei peli- tai someriippuvuus poistu välittömästi, kun puhelimen laittaa reppuun tai taskuun.
Karvosen mielestä puhelimien käyttö ei kuulu oppitunneille, ellei sille ole pedagogista perustetta. Ehdottomia kieltoja hän ei kuitenkaan kannata, vaan luottaa enemmän keskusteluun.
–Oppilaat ymmärtävät asian, kun sen heidän kanssaan käy läpi. Kun tästä on oppilaiden kanssa jutellut, he ovat itse huomanneet keskittyvänsä paremmin oppitunneilla [kun kännykät pidetään poissa].
Karvonen ei usko, että pelkästään koulujen kännykkäkielloilla korjataan muun muassa työrauhaongelmat ja oppimistulokset.
–Esimerkiksi oppilas, jolla on ongelmia pitää puhelin pois oppitunneilla, saattaa käyttää puhelinta koulupäivän jälkeen pari–kolme tuntia someen ja pelata siihen päälle useamman tunnin. Toisin sanoen riippuvuus on jo puhjennut, mutta sen hoitaminen kuuden tunnin ”katkaisuhoidolla” koulupäivän aikana ei ole toimiva hoitomuoto. Eihän työssäkäyvää päihderiippuvaistakaan voi hoitaa sanomalla, että työpaikalla ei saa juoda, Karvonen miettii.
MYÖS Yläneen yhtenäiskoulun rehtori Markus Takala on huolissaan kännykkäriippuvuudesta laajemmin kuin vain kouluaikaisesta häiritsevästä käytöstä.
–Koulun ulkopuolisten toimijoiden on varmasti vaikea ymmärtää tai uskoa, miten paljon kännyköiden käyttöön liittyviin asioihin ja ongelmiin on viime vuosina kouluissa jouduttu käyttämään aikaa. On olemassa oppilaita, jotka ovat riippuvaisia kännykästään ja siihen liittyvästä some- tai pelimaailmasta tai molemmista. Sen katkaisu oppitunnin vuoksi on toisilla todella vaikeaa, Takala toteaa.
–Koulussa polarisaatio näkyy monessakin mielessä. On lukutaidon heikkoutta ja hyvin lukevia. On paljon ja vähän liikkuvia. On koulussa huippuhyvin pärjääviä ja todella paljon tukea tarvitsevia. Näihin ilmiöihin liittyen kova lyhyihin ärsykkeisiin ja jollakin lailla päämäärättömyyteen perustuva kännykänkäyttö tuskin auttaa positiivisessa mielessä, hän jatkaa ja huomauttaa, että kännykän- ja somen käyttö on toisinaan luovempaa, kuin keski-ikäiset aikuiset pystyvät kuvittelemaan.
Esimerkkinä Takala mainitsee sosiaalisen median alustoilla häikäilemättömästi toimivat vapekauppiaat, joiden toimiin huoltajien ja viranomaisten on hankala päästä käsiksi.
Poimintoja koulujen järjestyssäännöistä
Omat laitteet ovat koulussa mukana omalla vastuulla. Oppilas ei käytä laitteita kiusaamis- tai häiritsemistarkoitukseen. Oppilas ei käytä puhelinta tai muita mobiililaitteita ruokalassa. (Riihikosken yhtenäiskoulu)
Pidä kännykkä äänettömällä ja poissa näkyvistä oppitunnin ajan, ellei opettaja toisin ohjeista. (Yläneen yhtenäiskoulu, Kosken seudun yläaste)
Mobiililaitteita ei käytetä ruokailun aikana. Mobiililaitteita tulee käyttää asiallisesti, eikä niiden käytöstä saa aiheutua harmia kenellekään. (Auran yhtenäiskoulu)
Sanottua
Lapset ja nuoret oppivat nykymedian kautta nopeasti vaihtuvaan ja muuttuvaan ärsykemaailmaan, mikä nykypäivän koulussa on myös nähtävissä. Pitkäjänteinen työ ja keskittyminen tuntuvat vaikealta ja joillekin mahdottomaltakin. Erilaisten videoiden kuvaamiset tai nauhoitteiden tekemiset sekä niiden levittämiset ovat toisinaan aiheuttaneet näin toimineelle oppilaalle todella suuria hankaluuksia. Markus Takala, Yläneen yhtenäiskoulun rehtori
On elintärkeää, että yleisesti ymmärretään vihdoinkin puhelinkulttuurinkin osalta, että peruskoulun menneinä vuosikymmeninä Suomelle luoma valtava pääoma pitää jäljeltä olevin osin pelastaa ja uudelleen luoda. Tässä lienee suuria koulukohtaisia ja alueellisia eroja. Vili Santala, Elisenvaaran yhtenäiskoulun rehtori
Vapaa-ajalla tai välitunnilla kuvaaminen ja/tai videon jakaminen edelleen someen työllistävät koko ajan myös koulua, koska tällainen koulutyön ulkopuolella tehty kiusaaminen näkyy oppilaiden väleissä myös koulussa. Minna Savo, Riihikosken yhtenäiskoulun rehtori
Meidän koulussa oppilaiden kännykän käyttö ei ole noussut ongelmaksi. Toki toivottavaa olisi, että myös yläluokkalaiset liikkuisivat välituntisin enemmän, pelaisivat pihapelejä, pelaisivat pöytäfutista ja pingistä, käyttäisivät kuntoilulaitteita, keskustelisivat keskenään. Juuso Laaksonen, Tarvasjoen koulun rehtori