Lemmikkieläinten pitäminen käy tunnetusti lompsan päälle vähintään siinä missä muutkin harrastukset. Ähtärin eläinpuistossa kuusi vuotta täysihoidossa lekotelleet kiinalaiset pandakarhut Lumi ja Pyry olivat viedä Ähtärin kaupungin konkurssiin.
Kaupungin omistama eläinpuistoyhtiö ottikin bambun kauniiseen käteen ja päätti palauttaa pandakarhut etuajassa kotikonnuilleen Kiinaan. Palautus tehdään tänä vuonna.
Pandoista oli aikoinaan sorvattu Kiinan kanssa 15 vuoden vuokrasopimus osana kansainvälistä lajiensuojeluohjelmaa.
Lumi ja Pyry ovat siis vuokralla Suomessa. Tavallisesti asioista perillä olevien lähteiden mukaan vuosivuokra on noin miljoona euroa. Kiinalainen on kova kauppamies, jollei suorastaan verokarhu.
Yli satakiloinen panda on tietysti isoruokainen eläin. Voidakseen hyvin se popsii päivittäin 12 kiloa bambua. Herkkua pitää hommata Hollannista. Mitkä tahansa varisevat kerput eivät kaukomaan karhulle kelpaa. Muonat maksavat sata tonnia vuodessa.
Eläinpuiston lipputuloilla saatiin kuluista peittoon noin 600 000 euroa. Lipunostajienkin taskuissa on pohja.
Suojelusopimus olisi alun alkaen kannattanut laatia reilun vastavuoroisuuden pohjalta. Suomi olisi voinut lennättää Kiinaan kahden pandan vastineeksi noin puoli miljoonaa supikoiraa, 75 000 naakkaa, 30 000 merimetsoa, 22 000 valkoposkihanhea sekä kolme valkohäntäpeuraa. Suuri maa, suuret toleranssit. Todennäköisesti ihmisten yleinen onnellisuus olisi vaihdosten myötä kasvanut molemmissa maissa.
Kaikkiruokainen isorotta on niin ikään lähtöisin Aasiasta, mutta oletettavasti sitä lajia on Kiinassa myös tänä päivänä riittävästi omasta takaa, joten sen vaihtoarvo on vähäinen.
Ähtärin pandapari olisi hyvässä lykyssä saattanut saada perheenlisäystä. Todella hyvää lykkyä siihen olisikin tarvittu. Pentuja ei kuitenkaan siunaantunut, vaikka keskoskaappi eläinpuistoon hankittiin.
Kanien kaltaisia pandat eivät näet ole. Pandoilla on kiima vain kerran vuodessa ja se kestää naaraalla päivän tai kaksi. Oli pienoinen onni onnettomuudessa, ettei pentuja tullut, sillä eläinten ylläpito ja sopimusvuokra olisivat tietysti nousseet entisestään. Se olisi tiennyt yhä kylmenevää kyytiä Ähtärin poloisille veronmaksajille.
Eläinpuistoyhtiö aikoo tulevan toimintansa turvaamiseksi hakeutua velkasaneeraukseen. Viime vuodelta rapsahti reilun kahden miljoonan euron liiketappio. Samaa luokkaa kuin joillain jääkiekkoa harrastavilla seuroilla. Ans kattoo, kuinka puiston käy.
Jorma Kaarto
toimittaja evp.
jtkaarto@gmail.com